Mariele

Tämä ketju on hurjan pitkä ja täällä näyttäisi olevan paljon porukkaa. Menee kyllä jokunen tovi minulla päästä mukaan :D Minulla surkea nimimuisti ja vaikka kuinka luin ketjua ajatuksella ja tutkailin listaa, ei kyllä vielä jäänyt porukkaa mieleen. Mutta eiköhän se tästä. Kivaa päästä jännäilemään teidän kanssa tänne. Ikää minulla 33v.

Korjaus edelliseen, kp 8/27

-Mariele-

Hei kaikki!

Liittyisin mielelläni seuraan :) Kirjoitan nyt nopeasti ja en ole koko ketjua lukenut. Luen sitten ajatuksella illalla ajan kanssa ja kirjoitan lisää.

Mariele yk 1 kp 7/27

Tännehän on tullut paljon uusia odottajia, ihanaa =)



Kiva lukea teidän kaikken kuulumisia. Osa on pääsyt jo ultraan kurkistamaan masuasukkeja ja sydänääniäkin on kuunneltu. Se on niin ihana tunne, kun saa tietää, että masussa on elämää.



Itse kävin eilen ensimmäisellä neuvolakäynnillä Ja aikaahan tuhraahtui 2 tuntia. Tuli juteltua niitä näitä. Kummasti ne odotusasiat unohtuvat sitten kuitenkin. Terkka ei olisi millään halunnut kuunnella vielä sydänääniä, että en pettyisi, jos niitä ei kuuluisi. No minä tietysti kinusin ja kinusin ja sitten suostui ne kuuntelemaan. No olihan se pienoinen pettymys, kun ei sydänääniä kuulunut. Mutta olihan se odotettavissa.



Sain onneksi uuden ajan jo 4 viikon päähän ja sitten jo varmasti kuuluu. Olisin voinut jättää tuon käynnin välistä ja tulla vasta 7-8 viikon päästä, mutta en jaksa odottaa niin pitkään. Niskaturvotusultrakin on varmaan samoihin aikoihin, mutta silti :) Voi kun aika nyt kuluisi nopeasti. Jännittää niin, kun ei tiedä, montako matkalaista on kyydissä ja onko kaikki varmasti hyvin.



Tässä olen miettinyt, että jos sittenkin menisin yksityiselle alkuraskauden ultraan, että saisin mielenrauha. Oliko teistä kukaan pk-seudulta? Että missä kannattaisi käydä. En haluaisi ihan hirmuisia summia maksaa.



Niin ja LA muuttui päivällä, eli olisi nyt 15.10.



-Solina rv8+6-

LA 16.10, 29v, toinen lapsi.



Ensimmäistä neuvola-aikaa en ole vielä varannut. Ajattelin odotella ensi viikkoon, kun raskausviikkoja nyt vasta 4+3. Olo on ollut tosi hyvä. Pientä huonoa oloa ollut, joka sitten mennyt syömällä ohi. Kahvikin maistuu hyvin. Esikoisen kanssa minulla ei ollut kyllä ollenkaan pahoinvointia ja muutenkin oli helppo raskaus. Että jospa tämäkin olisi sitten samanlainen (toivoa sopii).



Jotenkin tämä koko raskaus tuntuu epätodelliselta ja välillä unohdan koko asian ja sitten taas muistan, että hei, minäkin olen raskaana, kun katson kaihoisasti muiden odottavien äitien masuja. Toisaalta katselin taas kauhuissani äitejä, joilla oli pieni vauva ja kiukkuava uhmaikäinen; että miten tulen jaksamaan. Yhtä tunteiden sekamelskaa.



Solina rv 4+2 (ihanaa, kun saa kirjoittaa rv kp:n sijaan)