Maria Johanna

Nukahdin työhön liittyvässä koulutuksessa kaksi kertaa saman päivän aikana, kyllä hävetti.

Nukahdin lattialle työpäivän jälkeen kun olin hakenut lapset tarhasta ja istunut lattialle riisumaan lasten kenkiä.

Kerran olin nukuttamassa lapsia, muistan vain että kesti heidän rauhoittumisessa, istuin sängyn vieressä. Sitten heräsin yöllä omasta sängystä, ei mitään tietoa miten/milloin sinne päädyin ja koska lapset olivat nukahtaneet.

Luin lapselle kirjaa, silmät ei meinannut pysyä auki, ja välillä suljin niitä ja jatkoin lukemista ulkomuistista. Yhtäkkiä havahduin siihen että puhuin ihan muuta kuin kirjassa oli, olin aivan puoliunessa. Lapsi valitti vain "äiti lue nyt kirjaa"

Kerran unohdin nimeni tai miten allekirjoitan, piti tehdä allekirjoitus. Olin aivan paniikissa mitä minä siihen kirjoitan. Laitoin kynän varovasti paperille ja onneksi jostain selkärangasta se nimikirjoitus tuli.

Itseä alkaa ahdistaa liika kiinnostus. Tosin eipä tuota ongelmaa kauheasti ole ollut, mutta en kiinnostu niistäkään miehistä, jotka ovat täysin huomaamatta ja kylmiä. Sellainen joka kohtelee ystävällisesti ja normaalisti.

Voi vain arvailla miksi tämä kuski ei saa potkuja, vaikka kuski sai joka ei jaksanut huijausyrityksiä ja kuvasi todisteita.

Meillä on lapsen tiliin käyttöoikeudet niin että täytyy molempien vanhempien olla paikalla, toinen ei voi siis yksin nostaa rahaa.

Olen melko tyytyväinen elämääni, mutta asiat mille haluan tehdä jotain on:

-Saisin suoritettua ajokortin ja pääsisin eroon autolla ajamisen jännittämisestä/pelkäämisestä.

-Saisin vakituisen työpaikan.

-Saisin asuntolainaa ja omistusasunnon, jossa olisi oma piha, edes pieni.