Ma me mo

Etkö pidä tilillä mitään hätävaraa tällaisia tilanteita varten? Fiksulla olisi kahden kuukauden tulojen verran rahaa sivussa, jottei heti olla pulassa, jos rahaa ei tulekaan.

Vierailija kirjoitti:

Oletko sanonut miehelle, että nyt pitää jäädä kotiin ja PISTE? Miksi haet miehen ryyppyreissuilta? Itse en ikinä herättäisi vauvaa, että nyt haetaan isi baarista!?

Jos päättäväisesti keskustelet, jopa räyhäät, teet kantasi selväksi niin luulisi miehen ymmärtävän. Jos ei, niin sitten eri osoitteeseen. Ei ole hyväksi sulle, eikä todellakaan lapselle loppujen lopuksi.

Räyhääminen ei ole kovin rakentava tapa ratkaista asioita. Usein se vaan ajaa toisen entistä kauemmas. Ja vanhempien ero on aina kriisi lapselle.

Mutta tuohon baarista hakemiseen mulla on sama kanta. Eikö hän voisi pyöräillä tai ottaa taksia? Vauvan yöunethan tuossa häiriintyy.

No eikö se oo ylipäätään kiva, että on petikavereita?

Banaaniletut on helppo gluteeniton herkku. Niihin ei tarvi banskun lisäksi kuin kananmunaa ja leivinjauhetta.

Sanotaan, että ensimmäinen vauvavuosi on parisuhteelle se kaikkein rankin. Sen lisäksi te olette juuri saavuttaneet sen kahden vuoden rajan, johon suhteen alkuhuuma yleensä päättyy ja alkaa arki. Siitä eteenpäin toisen rakastaminen vaatii päättäväisyyttä ja vaivan näköä parisuhteen eteen.

Kerrot että suhteen alussa pystyit avautumaan miehelle tunteistasi. Jos yrittäisit sitä nytkin? Omien tarpeiden ja toiveiden kertominen on tärkeää, koska kukaan meistä ei ole ajatusten lukija. Jos pystyy syyttelyn sijaan käyttämään "Minusta tuntuu.." tai "Minulle olisi tärkeää.." -alkuisia lauseita, toinen on vastaanottavaisempi, eikä mene niin herkästi puolustuskannalle, mikä sitten voi johtaa riitelyyn.

Meillekin tuli syksyllä vauva, eikä minunkaan mieheni huomioinut ensimmäistä äitienpäivääni juuri mitenkään. Muutenkin parisuhde on ollut vähän taka-alalla vauvan syntymän jälkeen, mutta nyt alkaa tilanne olla jo aika hyvä. Mies on minulle kaikessa törppöydessään hyvin rakas. :D