M35
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
M35 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.
Itselleni uuvuttavan etsinnän loppu tuli vastaan kun muutamien peräkkäisten treffiohareiden&ghostaamisten jälkeen päätin tietoisesti jättää naisen etsimisen kokonaan ja alkaa kuluttaa energiaani johonkin ihan muuhun. Tästä on kulunut nyt reilu viisi vuotta jonka aikana olen kieltämättä ainakin omasta mielestäni kerännyt paljon hienoja kokemuksia ja tehnyt paljon sellaista mitä en ajatellut ikinä tekeväni.. Kuten esimerkiksi käynyt pelkästä uteliaisuudesta yksin oopperassa ja taidenäyttelyssä, vaikka vastaavat tapahtumat eivät minua varsinaiset juuri kiinnosta. Tämän lisäksi olen myös matkustellut yksinäni paljon ympäri maailmaa ja tehnyt muutaman pidemmän vaellusreissun Lappiin, Norjaan, Islantiin ja Sveitsin alpeille. Viimeisen parin vuoden aikana olen myös opetellut soittamaan kitaraa ja pelaamaan rantalentistä kohtuullisen hyvin, sekä lukenut lukemattomia kirjoja ja löytänyt äänikirjojen ihmeellisen kätevän maailman.
Jos kuitenkin olen täysin rehellinen, niin kaikki kokemukseni tuntuvat kaikesta huolimatta jollain tavalla "laihoilta"... tai selvästi vähemmän merkityksellisiltä koska en ole pystynyt niitä jakamaan kenenkään kanssa. Voi olla, että kaikki eivät ymmärrä tätä, mutta olen aina itse ajatellut jaetun ilon olevan kaksinkertainen ilo ja jaetun surun puolikas suru. On minulla tietenkin joitain kavereita, mutta tarkoitan asioiden jakamista jonkun sellaisen kanssa jolle juuri ne minun tarinani olisivat niitä kaikkein kiinnostavampia - ja toisinpäin.
Olen tietenkin koittanut myös hymyillä. Tai ainakin mukaville ihmisille :)
M37
No nyt sitten kohdallasi on kyse vain huonosta tuurista, sattumasta, toistaiseksi. Ihmettelisin todella, jos kaltaisesi mies ei löytäisi rakkautta.
Ai nytkö se olikin huonoa tuuria 🤣🤣 Piti olla takuuvarmat.
Toistaiseksi. Mutta kukaan, joka toimii kuten tuo, jolle vastasin, ei voi vuosikausia kokea, että ei löydä ketään naista, joka edes joksikin aikaa kiinnostuisi. Se on vain kova tosiasia.
Sama kun sanoisi, että odotat kotona joku tulee hakemaan. Pitää vain odottaa tarpeeksi kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta pelkään, että nämäkään ohjeet eivät kelpaa.
Oletko nainen vai mies?
Oletko sinkku vai parisuhteessa? Oletko ollut naimisissa? Ikäsi?Mikäs merkitys sillä on? Olen vanha, viisas nainen :) Olen ollut naimisissa pitkään. Mutta kannattaa vain uskoa, mitä kerron.
Aivan ja naimisissa olevat luulevat aina tietävänsä sinkkujen asiat paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.
Itselleni uuvuttavan etsinnän loppu tuli vastaan kun muutamien peräkkäisten treffiohareiden&ghostaamisten jälkeen päätin tietoisesti jättää naisen etsimisen kokonaan ja alkaa kuluttaa energiaani johonkin ihan muuhun. Tästä on kulunut nyt reilu viisi vuotta jonka aikana olen kieltämättä ainakin omasta mielestäni kerännyt paljon hienoja kokemuksia ja tehnyt paljon sellaista mitä en ajatellut ikinä tekeväni.. Kuten esimerkiksi käynyt pelkästä uteliaisuudesta yksin oopperassa ja taidenäyttelyssä, vaikka vastaavat tapahtumat eivät minua varsinaiset juuri kiinnosta. Tämän lisäksi olen myös matkustellut yksinäni paljon ympäri maailmaa ja tehnyt muutaman pidemmän vaellusreissun Lappiin, Norjaan, Islantiin ja Sveitsin alpeille. Viimeisen parin vuoden aikana olen myös opetellut soittamaan kitaraa ja pelaamaan rantalentistä kohtuullisen hyvin, sekä lukenut lukemattomia kirjoja ja löytänyt äänikirjojen ihmeellisen kätevän maailman.
Jos kuitenkin olen täysin rehellinen, niin kaikki kokemukseni tuntuvat kaikesta huolimatta jollain tavalla "laihoilta"... tai selvästi vähemmän merkityksellisiltä koska en ole pystynyt niitä jakamaan kenenkään kanssa. Voi olla, että kaikki eivät ymmärrä tätä, mutta olen aina itse ajatellut jaetun ilon olevan kaksinkertainen ilo ja jaetun surun puolikas suru. On minulla tietenkin joitain kavereita, mutta tarkoitan asioiden jakamista jonkun sellaisen kanssa jolle juuri ne minun tarinani olisivat niitä kaikkein kiinnostavampia - ja toisinpäin.
Olen tietenkin koittanut myös hymyillä. Tai ainakin mukaville ihmisille :)
M37
No nyt sitten kohdallasi on kyse vain huonosta tuurista, sattumasta, toistaiseksi. Ihmettelisin todella, jos kaltaisesi mies ei löytäisi rakkautta.
Ai nytkö se olikin huonoa tuuria 🤣🤣 Piti olla takuuvarmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.
Itselleni uuvuttavan etsinnän loppu tuli vastaan kun muutamien peräkkäisten treffiohareiden&ghostaamisten jälkeen päätin tietoisesti jättää naisen etsimisen kokonaan ja alkaa kuluttaa energiaani johonkin ihan muuhun. Tästä on kulunut nyt reilu viisi vuotta jonka aikana olen kieltämättä ainakin omasta mielestäni kerännyt paljon hienoja kokemuksia ja tehnyt paljon sellaista mitä en ajatellut ikinä tekeväni.. Kuten esimerkiksi käynyt pelkästä uteliaisuudesta yksin oopperassa ja taidenäyttelyssä, vaikka vastaavat tapahtumat eivät minua varsinaiset juuri kiinnosta. Tämän lisäksi olen myös matkustellut yksinäni paljon ympäri maailmaa ja tehnyt muutaman pidemmän vaellusreissun Lappiin, Norjaan, Islantiin ja Sveitsin alpeille. Viimeisen parin vuoden aikana olen myös opetellut soittamaan kitaraa ja pelaamaan rantalentistä kohtuullisen hyvin, sekä lukenut lukemattomia kirjoja ja löytänyt äänikirjojen ihmeellisen kätevän maailman.
Jos kuitenkin olen täysin rehellinen, niin kaikki kokemukseni tuntuvat kaikesta huolimatta jollain tavalla "laihoilta"... tai selvästi vähemmän merkityksellisiltä koska en ole pystynyt niitä jakamaan kenenkään kanssa. Voi olla, että kaikki eivät ymmärrä tätä, mutta olen aina itse ajatellut jaetun ilon olevan kaksinkertainen ilo ja jaetun surun puolikas suru. On minulla tietenkin joitain kavereita, mutta tarkoitan asioiden jakamista jonkun sellaisen kanssa jolle juuri ne minun tarinani olisivat niitä kaikkein kiinnostavampia - ja toisinpäin.
Olen tietenkin koittanut myös hymyillä. Tai ainakin mukaville ihmisille :)
M37
No hyvin näytti siis toimivan sullakin..
Olin itse 12v parisuhteessa ennen kuin erosin niin voin kertoa sulle, että se todellisuus sinkkuna on sitten vähän eri mitä parisuhteessa kuvittelee.
Ikääsi kun et suostunut kertomaan niin sinkkumarkkinatkin muuttuneet huomattavasti siitä mitä vaikka 20v sitten näiden nettideittien ja Tinderien myötä raadollisemmaksi.
Tuntuu että seuranhaku on siirtynyt kokonaan nettiin.