losthighway
Seuratut keskustelut
Kommentit
Siinä sitten itkin ja koitin kuunnella kätilön ohjeistusta. Eikun taas odotushuoneeseen odottamaan verenpaineen mittausta... Siinä oli sitten kiva itkeskellä ja vältellä muiden äitien sääliviä katseita. Ja koska verenpaine oli aika korkea, odotus jatkui vielä... Siinä vaiheessa mies menikin jo tyttöjen kanssa autoon kun tytöt ei jaksanu enää odotella... kunhan olin hetken rauhoittunut ja verenpaine laski sain lähteä..
nyt on kohduntyhjennyslääkkeet otettu jo kahteen kertaan ja ei ole tullut vuotoa ollenkaan. Maanantaihin piti odottaa ja jos ei vieläkään vuoda pitää ottaa taas yhteyttä polille... En vaan haluis tota kaavintaa, jostain syystä en haluis siihen täytyy kysyä jos saisin vielä koittaa lääkettä kolmannen kerran ja vaikka suunkautta jos toimia paremmin...
Muuten on jo parempi mieli, mutta haluisin saada tän hoidettua mahd. pian...
jaksamisia teille muille!!!
Heips!
LA piti olla 11.4.14. Rusehtava vuoto alkoi pari viikkoa ennen ensimmäistä ultraa. Rusehtavaa oli pari päivää ja sitten olikin kun kuukautiset. En soittanut neuvolaan enkä mennyt ultraan, ajattelin odottaa ultraa joka oli nyt 1pv. Vaikka olinkin ehtinyt jo varautua asiaan, koska tiesin jo ekasta vuoto päivästä alkaen mistä on kyse, ei ollut helppoa olla ultrassa. Kerroin tapahtuneesta kätilölle ja ultrattuaan hän sanoi että kyllä valitettavasti olit oikeassa ei täällä vauvaa ole... Siinä vielä sain pidettyä itseni jotenkin kasassa. Piti sitten vielä jäädä lääkäriä odottelemaan ja sielläkin muutamaa kyyneltä lukuunottamatta olin ihan ok. Vielä piti odottaa että saa kätilöltä lääkkeet mukaan. Kätilön huoneeseen astuttuani, hän kysyi tarvitsenko nenäliinaa ja se oli mulle liikaa.
En sitten enää kuulu tähän ryhmään, poistankin tämän tuolta kirjanmerkeistä ettei tule kiusattua itseä enempää... Tänään oli ensimmäinen ultra. Toki olin ehtinyt varautua kun vuotoa oli ollut, mutta eihän se silti kivaa ollut kuulla ettei siellä enää mitään ollut. Sain lääkkeet millä saadaan kohtu tyhjenemään loppuun kun siellä vielä jotain raskausmateriaalia oli, huomenna pitää sitten ne napsia...
Onnea matkaan teille odottajille ja mukavaa odotus aikaa!!
Heips!
Liitynpä sitten minäkin joukkoon. Eli la olis 11.4.2014 ja neljäs lapsi on tämä (poika-07, tyttö 09 ja tyttö 11). Väsymys on ollut tämän nelosen kanssa ihan kamalaa, toivottavasti alkaisi jo helpottamaan pikku hiljaa... Huomenna olis eka neuvola, siitä se sit alkaa... :) Vaikka onkin vielä tooosi aikaista niin synnytys hirvittää jo, sitä tässä saakin sitten miettiä seuraavat 8kk... :)
Viime viikolla laitoin liittymispyynnön fb-ryhmään, vielä ei ole mitään kuulunut...
Heippa taas!
otin ne tokat tyhjennyslääkkeet, eikä niilläkään tapahtunut mitään. Menin äitiyspolilla käymään ja siellä sanottiin että kaavitaan sitten. Menin ihan sekaisin siitä koko ajatuksesta ja sainkin sitten vielä puhuttua kolmannet lääkkeet suunkautta otettavaksi, samalla kuitenkin sovittiin jo kaavinta päivä perjantaille jonka sai perua jos lääkkeet toimisikin... No ei toiminut ja se perjantain odottelu oli jotain ihan hirveetä. Pelkäsin sitä ihan kamalasti, yritin olla ajattelematta ja puhumatta siitä etten sekoa kokonaan. Ja välillä taas olin hyvinkin reippaalla mielellä menossa... Perjantaina mies sitten vei mut aamulla osastolle ja sinne jäin yksinäni odottelemaan. Odotusta kestikin aika monta tuntia. sitten hoitaja kärräsi mut sängyllä leikkaussaliin. Jotain asioita kyselivät samalla kun laittoivat kaiken valmiiksi. Sitten nukutuslääkäri sanoi että kohta voi tuntua oudolta päässä, laitan vahvaa särkylääkettä. Ja se tosiaan oli jotenkin outo ja samalla tavallaan hyvä tunne, laitoin silmät kiinni ja joku sanoi että pidä vaan silmät auki niin kauan kuin pystyt. Aloin sitten tuijottamaan kattolamppua ja seuraava muistikuva onkin kun joku kysyi oletko jo hereillä, ilmeisesti et... Avasin sitten silmät ja samantien alkoi kyyneleet valua, en oikein vieläkään tiedä oliko se helpotus siksi että se oli vihdoin ohi vai se että tajusi ettei sitä vauvaa enää tosiaan ole.. Tai ehkä se oli kaiken sen jännityksen ja pelon yhteissumma... Mutta nyt on ohi, vuotoa ei ole ollut ollenkaan ennen kuin nyt n.4 viikkoa kaavinnasta on ekat kuukautiset. Näiden jälkeen saisi yrittää uudelleen, mutta mä luulen ettei meidän kohdalla sitä tule, voi olla ettei ikinä. En pysyisi tähän toista kertaa, ainakin siltä nyt tuntuu. Tää oli niin henkisesti rankkaa että en mitenkään voi ottaa sitä riskiä että näin käy uudestaan, harvoinhan näin käy montaa kertaa peräkkäin mutta musta ei nyt ole siihen... Meillä on kolme ihanaa lasta ja se riittää meille...