Leila Koo
Seuratut keskustelut
Kommentit
Lakkaa kuuntelemasta ihmisten mielipiteitä itsestäsi, tekemisistäsi ja tekemättä jättämisistäsi.
Asialliset kommentit työnantajalta tai opettajilta (jos opiskelet) kannattaa kuunnella. Silti teet omat ratkaisusi.
Onhan noita mieleenjääviä nimiä ihan oikeastikin.
Työkaverina oli aikoinaan Satu Ilta. Äidillä asiakas nimeltä Ilta Pimiä.
Samaan aikaan oli entisessä työpaikassani myös kaksi uneliasta nimeä: Göran Torrkulla ja Jaana Nuokkuu.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
.
Murteet = paikallismurteet ovat kehittyneet Suomessa, mutta itse suomen kielessä olevista sanoista suuri osa on lainasaoja muista kielistä. Jopa sana äiti, joka on lainaa indoeurooppalaisista kielistä.
Älä nyt kuitenkaan liioittele, SUURIN osa? Ei pidä paikkaansa. Suomi on mm. yksi maailman vanhimmista elossa olevista kielistä, jolla on lainasanoja kourallinen verrattuna muihin valtakieliin. Englannin kielessä tuhannen yleisimmän sanan alkuperä on 90% johdettavissa latinaan tai ranskaan. Olemme olleet syrjässä muista, senkin takia lainasanojen määrä on vähäinen. Eikä tämä tarkoita sitä, että suomi olisi jotenkin parempi kuin muut. Sellaisessa arvottamisessa mennään pahasti harhateille. Kulttuurin vaaliminen ja säilyttäminen ei ole sama kuin itsensä nostaminen muiden yläpuolelle.
Riippu siitä, minkä vuosituhannen sanastoa tarkoitetaan. Uralilaista kantakieltä ei enää missään puhuta.
Lainasana on eri asia kuin toisesta kielestä omaan kieleen omaksuttu sana, joka on käytössä muokkautunut aikoja sitten suomen kielen sanan kaltaiseksi.
Kirjoitin epäselvästi. Suurin osa suomen kielen sanista on omaksuttu omaan kieleemme muista kielistä ja muokkautuneet suomen kielen mukaisiksi. Lainasanat sitten vielä erikseen. Näiden raja on osittain häilyvä, esimerkiksi sanasta appelsiini tunnistaa vielä hyvin, että se on lainattu ruotsin kielestä.
Tässä mielenkiintoinen luettelo venäjän kielestä omaksutuista/lainatuista sanoista:
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-lainasanoja-suomen-kieleen-on-tullut-ve…Tuntuu ettet ihan hahmota asioita. Kielihän muuttuu koko ajan, joten pian kukaan ei muista mistä jokin lainasana on tullut. Vain ne uusimmat nähdään tulleiksi jostain muusta kielestä.
Lisäksi unohdat että meillä on kielessämme myös paljon keksittyjä sanoja. Esim. Lönnrot oli kova poika keksimään uusia sanoja. Elias mm. keksi sanat kansallisuus, itsenäisyys ja sivistys.
Aivan, kieli muuttuu koko ajan - kuten muukin kulttuuri. En ole unohtanut Lönnrotia ja edelleenkin suomen kieleen keksitään uusia sanoja. Osa niistä jää käyttöön ja osaa kieliyhteisö ei vaan hyväksy, vaikka niissä ei mitään vikaa olisikaan. Auto-sana tulee suomeen saksan kielestä. Minusta ehdotettu hyrysysy olisi ollut kiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pussikaljan juonti ja eukonkanto onkin kulttuurisesti merkittävä asia! Vai mitä ap meinaa ”suomalaisella kulttuurilla”? Saisiko tarkennusta asiaan?
Mulle ne on esim. Sibeliuksen musiikki ja Gallen-Kallelan taide. Alvar Aalto ja Iittala.
Mistähänpäin maailmaa nämäkin tyypit kävivät ammentamassa oppinsa? Kalevalaisesta perinteisestä klassisesta musiikista, tyypillisestä savolaisesta ja hämäläisestä öljymaalaus- ja freskoperinteestä? Hirsitupa ja savusauna-arkkitehtuurista? Pahkakupin ja tuohirasian postmodernista designista?
Gallen-Kallela opiskeli ja kävi Pariisissa useaan oteeseen, matkusti Italiassa, Berliinissä, Afrikassa, Amerikassa ja Itä-Karjalassa.
Gallen-Kallela asui perheineen Brittiläisessä Itä-Afrikassa, nykyisessä Keniassa, puolitoista vuotta toukokuusta 1909 joulukuuhun 1910 ja perehtyi syvällisesti paikalliseen kulttuuriin.
Tuollaisia oireita voi aiheuttaa allergia tai jokin keuhkosairaus.
Myös huoli, stressi, ahdistuneisuus, itkemättömät itkut. Pelko.
Kävisin lääkärissä. Kertoisin fyysiset oireet ja myös psyykkiset kuormitustekijät.