Leila Koo
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pussikaljan juonti ja eukonkanto onkin kulttuurisesti merkittävä asia! Vai mitä ap meinaa ”suomalaisella kulttuurilla”? Saisiko tarkennusta asiaan?
Kansallispuvut, murteet, perinneruoka, juhannuskokko, lavatanssit, joulu ja vaikka kastejuhla (erilaisia maiden välisiä eroja). Ja tietenkin suvivirsi koulun päättäjäisissä. Sinä et tauda pahemmin suomalaista kulttuuria arvostaa, mitä tuosta vastauksestasi voi tulkita.
Suvivirsi = Suvivirtenä tunnettu virsi 571 on alunperin käännös ruotsalaisesta virrestä vuodelta 1695.
Kansallispuvut = Perustuvat rahvaan 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa Suomessa käyttämiin pukuihin. Matkivat ja mukailevat samaan aikaan Keski-Euroopassa, Venäjällä ja varsinkin Ruotsissa olleita muotivirtauksia.
Juhannuskokko = yleiseurooppalainen, ikivanha perinne. Ei ole alkuperältään suomalainen. Vuotuisia juhlatulia on poltettu ja poltetaan kaikkialla Euroopassa. Nimenomaan juhannustulet on tunnettu laajimmalla alueella.
Murteet = paikallismurteet ovat kehittyneet Suomessa, mutta itse suomen kielessä olevista sanoista suuri osa on lainasaoja muista kielistä. Jopa sana äiti, joka on lainaa indoeurooppalaisista kielistä.
Onko kiva saivarrella.
Ovat olleet täällä jo niin kauan, että voidaan lukea suomalaiseksi perinteeksi. Siinä tapauksessa suo, kuokka ja Jussi, menttinkö nyt tarpeeksi kauas, vai onko joku neandertali käyttänyt joskus vastaavaa työkalua?
En minäkään pidä kansallispukuja, nuorempia kavereita käy tanhuamassa ja tykkäävät kyllä.
Seuraavaksi sanot, että nyt tänne tulleet 'uudet' tavat muuttuvat perinteiksi vuosisatojen saatossa. Mutta sehän olisi jo aika kaukaa haettua.
Ehkä sinä pidät saivartelemisena, mutta minusta olisi mukava oikeasti lukea, mitä sinä itse pidät suomalaisena kulttuurina. Kuinka kauan kulttuuri-ilmiön on pitänyt olla Suomessa , että se on suomalaista kulttuuria ja tuleeko kaikista ilmiöistä sinun mielestäsi osa suomalaista kulttuuria?
Ja vielä: Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla ilmestyi 1959. Sanonta suosta, kuokasta ja Jussista ei ole kaukana historiassa. Kuokka on ikivanha työkalu. Ei ole suomalainen keksintö. Oletko lukenut Väinö Linnan kirjan?
En pidä passiivis-aggressiivisesta asenteestasi, joten en viitsi alkaa väittelemään. Sehän ei ollut ketjun tarkoitus, vaan se, että kulttuuri merkitsee eri ihmisille eri asioita. Se, että sinä otat oikeudeksesi mitätöidä muiden omassa kulttuurissaan tärkeäksi näkemiään asioita, kertoo sinusta, ei muista. En ole lukenut Linnan kirjoja, jos se nyt on keskeistä jostain syystä.
Ei ole tullut selväksi, mitä asioita juuri sinä pidät tärkeinä omassa kulttuurissasi.
Haittaako sinua, jos minä pidän tärkeänä tuntea kaikki suomalaisen kirjallisuuden klassikot Kalevalasta, Kivestä, Canthista ja Runebergin Hirvenhiihtäjistä alkaen, tuntea suomalaista kuvataidetta ja arkkitehtuuria, muotoilua, musiikkia ja kansanperinnettä?
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
.
Murteet = paikallismurteet ovat kehittyneet Suomessa, mutta itse suomen kielessä olevista sanoista suuri osa on lainasaoja muista kielistä. Jopa sana äiti, joka on lainaa indoeurooppalaisista kielistä.
Älä nyt kuitenkaan liioittele, SUURIN osa? Ei pidä paikkaansa. Suomi on mm. yksi maailman vanhimmista elossa olevista kielistä, jolla on lainasanoja kourallinen verrattuna muihin valtakieliin. Englannin kielessä tuhannen yleisimmän sanan alkuperä on 90% johdettavissa latinaan tai ranskaan. Olemme olleet syrjässä muista, senkin takia lainasanojen määrä on vähäinen. Eikä tämä tarkoita sitä, että suomi olisi jotenkin parempi kuin muut. Sellaisessa arvottamisessa mennään pahasti harhateille. Kulttuurin vaaliminen ja säilyttäminen ei ole sama kuin itsensä nostaminen muiden yläpuolelle.
Riippu siitä, minkä vuosituhannen sanastoa tarkoitetaan. Uralilaista kantakieltä ei enää missään puhuta.
Lainasana on eri asia kuin toisesta kielestä omaan kieleen omaksuttu sana, joka on käytössä muokkautunut aikoja sitten suomen kielen sanan kaltaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pussikaljan juonti ja eukonkanto onkin kulttuurisesti merkittävä asia! Vai mitä ap meinaa ”suomalaisella kulttuurilla”? Saisiko tarkennusta asiaan?
Kansallispuvut, murteet, perinneruoka, juhannuskokko, lavatanssit, joulu ja vaikka kastejuhla (erilaisia maiden välisiä eroja). Ja tietenkin suvivirsi koulun päättäjäisissä. Sinä et tauda pahemmin suomalaista kulttuuria arvostaa, mitä tuosta vastauksestasi voi tulkita.
Suvivirsi = Suvivirtenä tunnettu virsi 571 on alunperin käännös ruotsalaisesta virrestä vuodelta 1695.
Kansallispuvut = Perustuvat rahvaan 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa Suomessa käyttämiin pukuihin. Matkivat ja mukailevat samaan aikaan Keski-Euroopassa, Venäjällä ja varsinkin Ruotsissa olleita muotivirtauksia.
Juhannuskokko = yleiseurooppalainen, ikivanha perinne. Ei ole alkuperältään suomalainen. Vuotuisia juhlatulia on poltettu ja poltetaan kaikkialla Euroopassa. Nimenomaan juhannustulet on tunnettu laajimmalla alueella.
Murteet = paikallismurteet ovat kehittyneet Suomessa, mutta itse suomen kielessä olevista sanoista suuri osa on lainasaoja muista kielistä. Jopa sana äiti, joka on lainaa indoeurooppalaisista kielistä.
Onko kiva saivarrella.
Ovat olleet täällä jo niin kauan, että voidaan lukea suomalaiseksi perinteeksi. Siinä tapauksessa suo, kuokka ja Jussi, menttinkö nyt tarpeeksi kauas, vai onko joku neandertali käyttänyt joskus vastaavaa työkalua?
En minäkään pidä kansallispukuja, nuorempia kavereita käy tanhuamassa ja tykkäävät kyllä.
Seuraavaksi sanot, että nyt tänne tulleet 'uudet' tavat muuttuvat perinteiksi vuosisatojen saatossa. Mutta sehän olisi jo aika kaukaa haettua.
Ehkä sinä pidät saivartelemisena, mutta minusta olisi mukava oikeasti lukea, mitä sinä itse pidät suomalaisena kulttuurina. Kuinka kauan kulttuuri-ilmiön on pitänyt olla Suomessa , että se on suomalaista kulttuuria ja tuleeko kaikista ilmiöistä sinun mielestäsi osa suomalaista kulttuuria?
Ja vielä: Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla ilmestyi 1959. Sanonta suosta, kuokasta ja Jussista ei ole kaukana historiassa. Kuokka on ikivanha työkalu. Ei ole suomalainen keksintö. Oletko lukenut Väinö Linnan kirjan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pussikaljan juonti ja eukonkanto onkin kulttuurisesti merkittävä asia! Vai mitä ap meinaa ”suomalaisella kulttuurilla”? Saisiko tarkennusta asiaan?
Kansallispuvut, murteet, perinneruoka, juhannuskokko, lavatanssit, joulu ja vaikka kastejuhla (erilaisia maiden välisiä eroja). Ja tietenkin suvivirsi koulun päättäjäisissä. Sinä et tauda pahemmin suomalaista kulttuuria arvostaa, mitä tuosta vastauksestasi voi tulkita.
Suvivirsi = Suvivirtenä tunnettu virsi 571 on alunperin käännös ruotsalaisesta virrestä vuodelta 1695.
Kansallispuvut = Perustuvat rahvaan 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa Suomessa käyttämiin pukuihin. Matkivat ja mukailevat samaan aikaan Keski-Euroopassa, Venäjällä ja varsinkin Ruotsissa olleita muotivirtauksia.
Juhannuskokko = yleiseurooppalainen, ikivanha perinne. Ei ole alkuperältään suomalainen. Vuotuisia juhlatulia on poltettu ja poltetaan kaikkialla Euroopassa. Nimenomaan juhannustulet on tunnettu laajimmalla alueella.
Murteet = paikallismurteet ovat kehittyneet Suomessa, mutta itse suomen kielessä olevista sanoista suuri osa on lainasaoja muista kielistä. Jopa sana äiti, joka on lainaa indoeurooppalaisista kielistä.
Kirjoitin epäselvästi. Suurin osa suomen kielen sanista on omaksuttu omaan kieleemme muista kielistä ja muokkautuneet suomen kielen mukaisiksi. Lainasanat sitten vielä erikseen. Näiden raja on osittain häilyvä, esimerkiksi sanasta appelsiini tunnistaa vielä hyvin, että se on lainattu ruotsin kielestä.
Tässä mielenkiintoinen luettelo venäjän kielestä omaksutuista/lainatuista sanoista:
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-lainasanoja-suomen-kieleen-on-tullut-ve…