lapseton81

Moikka!

Me ollaan miehen kanssa 32v ja 33v. Kummallakin eka lapsi tilauksessa. Me ollaan yritetty jo vuosi vauvaa. Tänään käytiin aamulla lääkärissä, että halutaan lapsettomuushoitoihin. Ensin on verikokeita ja miehen spermatutkimus, sit seuraava lääkäri onkin TAYSsissa. On Kyl ihan sellainen olo kuin olis plussannut raskaustestillä :D Meillä ei ole hengen hätä vielä saada lasta, kun ollaan alle 2v oltu yhdessä, häät on lokakuussa ja Turkin matka marraskuussa <3 Mut toki lapsi on toivottu, odotettu ja mieluinen <3

Moikka!

Terveisiä lääkäristä. Meni ihan kivasti eka käynti. Lapsettomuushoito alkaa labrakokeilla. Multa otetaan yleiset verikokeet ja mies käy spermatutkimuksessa. Sit vaan ootellaan kutsua TAYSsiin. Ihan hyvillä mielin julkisesta terveydenhuollosta. Tääkin on jo iso plussa kun pääsee hoitoihin <3

Mulla alkaa olla pian ovulaatioaika taas. Ajattelin tikutella pitkästä aikaa.

kp 11\28 ja yk 11

Kuulostaa mustakin tutulta. Mun anoppi taputteli jo ekan kerran kun heillä kävin, että joko hänestä tulee mumma. Sanoin vaan, että EI TODELLAKAAN ja näpäytin kädelle. Nyt noi vaan puhuu jatkuvasti vauvauutisista ja höpöttää lapsista. Voisivat tajuta, että se loukkaa mua. Ja helppohan sen eukon on lapsista jauhaa, kun itse synnyttänyt 3lasta. "Paras" oli kun anoppi selitti mulle kerran, että "Ei kannata pelätä synnytystä, telkkarissa vaan suurennellaan kipuja. Se on ihan pikku juttu.". Jep jep! Oma äiti taas ymmärtäväinen ja sanonut monta kertaa, että meillä tärppää sitten, kun on oikea aika <3 Eli sysää koko lapsettomuus ajatuksen pois. Se auttaa kyl jaksamaan. Kaverit myös ymmärtäväisiä.

Hummingbirdy: Mä pääsin heti kunnalliselle lääkäriin. Soitin reilu viikko sitten ja sain heti ajan. Itse jotenkin jo tottunut lapsettomuus ajatukseen, niin en halua kiirehtiä. Haluaisin 2-3 lasta jos itse saisin päättää, mutta nykytilanteessa riittää kun saisi edes yhden. Mies ottaa meillä raskaammin lapsettomuuden. Itsellä helpottaa se, että mun äiti ei odota lapsenlapsia. Toki on iloinen, kun raskaudutaan. Miehen vanhemmat taas odottaa kuin kuuta nousevaa ja puhuvat aina suvun lapsiuutisista. Mäkin otan ne jutut raskaasti, mut ne ei toisaalta tiedä meidän lapsettomuudesta. Ekan kerran kun kävin anoppilassa, niin anoppi tuli taputtelemaan mun mahaa ja kysyi "jokos siellä on mumman pikkuinen tulossa?". Joten anopin kanssa VAIKEAA.

Ja vielä jatkuu. Mä kerroin kavereille ja äidilleni, kun aloitettiin yrittämään vauvaa ja ne eläneet tätä tunteiden vuoristorataa mun kanssa yhdessä kokoajan. Ja tosiaan kuulin 19v:na, että tulee olla hankalaa raskautua. Meillä on suvussa muitakin "lapsettomuus tuomion" saaneita joilla on luomusti 2-3lasta, mut mä en ole yksi niistä joilla luomuna onnistuu. Ne tosin olleet alle 25v saadessaan lapsia ja me miehen kanssa yli 30v jo. Itse täytän syyskuussa 33v ja mies täytti tammikuussa. Mutta häntä pystyyn vaan. Ollaan saatu nauttia kaksin olosta kauan <3 Me ollaan oltu alle 2v yhdessä, niin siksi hyvää tehnyt tää aika.