KisuKameli75

Ja samalla vois laittaa kuulumisia...



Tää aika kuluu ihan älyttömän nopeaa, ei oikeen jaksa tajuta!?! Päivä kerrallaan mennään, ja silti ne päivät menee ihan huomaamatta... Poikakin on jo 2kk, huih!

Kohtahan tuo jo armeijaan menee... ;o)



Ristiäiset tuli ja oli ja meni, ihan mukavasti - poika huusi koko toimituksen ajan, mikä ny tietysti oli ihan odotettavissa. Mut nimen sai huudosta huolimatta ;o) Eikä menny edes täpärälle meidän nimenvalinta - reipas tunti ennen toimituksen alkua päästiin nimestä yhteisymmärrykseen :o)))

Pojasta tuli Hermanni. Että wink, wink *ankkis*, tääl olis Miinalle Hermanni :D

Meillä ku paappa oli niin "huolissaan", että mistäs Hermanni sitte sen Miinansa löytää, ku ei taida olla niin yleinen nimi enää nykyänsä kumpikaa ;o))) Joko sovitaan ensitreffit ;o)))



Päivissä alkaa oleen jonkimoinen rytmi, mut yöunille nukuttaminen on kyllä melkoista laidasta toiseen sahaamista - toisinaan nukahtaa tissille puolessa tunnissa ja ku siirrän omaan sänkyynsä, jatkaa jätkä unia vallan tyytyväisenä 4-7 tuntia putkeen, ja sit toisinaan (kuten eilen ja toissailtana) nukahtaminen ottaa helposti 2-4 tuntia (nukahtaa tissille, mut havahtuu heti, ku vähäki siirryn ja rumba alkaa alusta), ja ku lopulta siirrän omaan sänkyynsä, havahtuu viimeistään 2 tunnin päästä. Ja sitte saaki nukkua yönsä mun kainalossa... siihen taitaa pikkumies toimillaan pyrkiäkki.



Ja edelleen paljolti sylissäviihtyvää sorttia tahtoo poika olla, että täs on tullu opeteltua vallan ykskätiseksi omissa touhuissa (kyllä ne kotityöt tulee yhdelläki kädellä hoidettua, todistettavasti, ja syöminen sun muut touhut on vallan ykskätisen puuhaa :D ).



Jaahas, ja lasin alta kuuluu älämölöä, tarvinnee mennä vaunuja heiluttaan...



Palataan taasen.



KK

Kirjotin äsken puoliskan romaania, ja niinpä tää sivusto ilmoitti "keskustelut hetkellisesti poissa käytöstä" tai jotain muuta yhtä kannustavaa...grrrrrrr!!!! Ja sinne se teksti sitte katos - bittiavaruuteen tai jonneki muualle yhtä mystiseen paikkaan. Höh.



Poika nukkuu ulkona railakkaassa vesisateessa, vaan eipä tuo tunnu häntä häirittevän!?! Mietinpä vain, että miten paljo toi vaunujen sadesuoja loppupeleissä vettä pitää!?! Ja samalla toivon, että nukkuis havahtumatta, ettei ite tarvis tonne kaatosateeseen lähtee vaunuja lykkiin... Ulos on nukutettava, kelillä ku kelillä, meillä ku ei poika suostu sisällä päiväunia nukkuun ollenkaa. Ulkoilmaihmisiä siis (äitiinsä tullu).



Vauvan yksinviihtymisestä on ollu puhetta. No, meillä ei puhettakaa, että viihtyis itekseen lainkaa. Isotsiskot kovasti koittaa välillä jätkälle seuraa pitää, mut kyl se tahtoo olla niin, että jätkä vaatii äidin välittömän läsnäolon, ennenku suostuu viihtymään... Sitterissä menee jonku aikaa, mut syli on silti se ehdoton ykkönen seurustelulle, siinä viihtyy kyllä. Rintareppuun oon välillä koittanu, mut siinä ei sit kuitenkaa viihdy - pitää päästä kunnolla iholle ;o) Hoitopöydällä viihtyy myös toisinaan hyvin, olletinki ilman vaippaa (on vissiin niin kiva tuuletella palluruusia :oD ). Että kotityöt tulee tehtyä välillä vähä niinku toisella kädellä...



Kakkaaminen on meillä kans muuttunu ny entisestä "töötitjokavaipassa" kerran-kaks viikossa kakkaamiseen. Ja sittehän sitä tuleeki niin, että jätkä on yleensä niskaansa myöte soosissa ;o) Inhaa.



Jälkivuoto oli mulla tällä kertaa aivan olematonta. Pärjäsin koko ajan pikkuhousunsuojalla, ja välis oli päiviä, että suojaan ei tullu yhtikäs mitää, sit tuli pari pientä tahraa, ja taas pari päivää ilman mitään...ja se vähäinenki loppu jo reilu viikko sitte, että oikeesti vähällä pääsin tällä kertaa.

Viime viikolla olin jälkitarkastuksessa, ja ylläri oli suuren suuri, ku paino on jo alle lähtöpainon!!!! Raskausaikana kiloja tuli joku 12-14, enkä todellakaan oo yrittäny tietoisesti painoa pudottaa tai mitää, päinvastoin - herkut maistuu ja terveellinen, monipuolinen ruokavalio on vain haave ja kaunis ajatus ;o) Päivän ruokavalio on välillä sitä, mitä ny päivän mittaan ehtii suuhunsa pistää (keksejä, pullaa, vaaleaa leipää...). Ja päällepäin ei kyllä näytä siltä, mitä vaaka näyttää... Karmee löysä vattannahka röllöttää tos edessä ja omasta mielestä persustaki on levinny sen sata senttiä...yyyh. Nooh, ehkä se siitä kiinteytyy. Sitte joskus... Alkuviikkojen lenkkeilytki on ny jääny tosi vähälle, valitettavasti. Odotan vaan miehen kesäloman alkua, ehkä sitte on paremmin mahdollisuuksia "omille jutuille"...

Hemoglobiiniki oli mulle ihan ennätyksellinen - 146!!! Enkä oo syöny lisärautaa, enkä oo syöny monipuolisesti ja terveellisesti (näitä terkkari heti ehdotteli, ku "järkytyin" tosta arvosta), tultiinki sit terkkarin kans siihen lopputulokseen, että tämä raskaus ja vauva-aika sopii mun kropalleni!?! Heh.



Avioelämää ollaan palauteltu pikkuhiljaa... Ja yllättävän kivuttomasti ja mukavasti se tän synnytyksen jälkeen lähtiki käyntiin :o) Itse asiassa musta tuntuu, että mä oon jopa se halukkaampi osapuoli välillä...hormoonihäirikkö. Muutenki musta on tullu jotenki tosi läheisyydekipeä, kiehnaan miehen kainalos aina tilaisuuden tullen. Jep, selvä häirikkö. Tuntuu, että meidän suhde syveni entisestään pojan myötä, ollaan ikäänkuin enempi "oikea" perhe nyt, ku on yhteinenki lapsi. Rakastuin mieheeni entistä syvemmin tai jotain... Äääh, mitä siirappia... :oP



Imetys sujuu ja täysimetyksellä mennään.



Ristiäiset olis ens sunnuntaina ja edelleen nimi päättämättä... Onhan tässä aikaa, onhan???? Kääk.

Vielä pitäis se sininen rusetti kastemekkoon värkätä (vaikeaa tälläiselle kaikenmoista näpräämistä kammoavalle) ja joitain leipomuksia tehdä. Suuritöisimmät leipomiset delegoin jo siskolle...



Nyt on pakko mennä tekeen jotain järkevää. Oikeasti. Vaikka se rusetti siihen mekkoon...



KK ja Elmeri 7vko

...oltiin tipahdettu jo niin kovin kauas.



Mun on ihan pakko heti hehkuttaa näiden viilenneiden kelien puolesta, mun mielestä sais jatkua vaikka koko kesä näin koleena!?! Oikeesti- meillä pikkumies suostuu nukkuun kunnon päikkäreitä ulkosalla :o)

Eilenki päästeli 4 tuntia putkeen, ja sit kävin ite vähä herättelemässä, ku tuntu että tissit räjähtää (ja mä en haluu lypsyrumbaan ruveta)... Ja nytki on nukkunu kolme tuntia inahtamatta. Ihan uskomatonta, ku tähän asti on saanu käydä lykkimäs vaunuja viidentoista minuutin välein, että on saanu jätkän nukkuun edes parisen tuntia...

Niih, eli ny olis periaattees mahdollista saada jotain tehdyksikki, mut en osaa oikeen tarttua mihinkää...sitä on niin tottunu siihen, että vähä väliä tarvii lähtee ulos työnteleen vaunuja, ni ei oikeen tajuakkaa tämmöstä. Jatkuis vaan tälläsenään...



Yöt meillä on vaihtelevia, mut se eka pätkä edelleen nukutaan hienosti 4-5 tuntia putkeen, ja sen jälkeen sit toisinaan menee hienosti vielä pari n.kolmen tunnin pätkää (syöttö välissä), ja toisinaan ne pätkät on hyvin rikkonaisia ku ähistään ja kitistään ja piereskellään. Mut onneks sentään tuo eka pätkä on pääsääntöisesti hyvä (vielä ku ite malttais mennä aikasemmin nukkumaan!?!). Ekan pätkän nukkuu omassa kopassaan ja loppuyön meidän sängyssä.

Viime viikolla meni yks yö aivan ylihienosti - poika nukahti puol 10 ja heräs aamuviideltä ekan kerran syömään!!! Kyllähän oli levänny olo itelläki sen jälkeen...aivan luxusta :o)



Hereilläoloajat on pidentyneet, ja poika jo kovasti koittaa seurustella ollessaan hyvällä tuulella (=ei masuvaivoja). Aivan ihana pieni miehenalku, ei voi muuta sanoa.



Ristiäisasua muutki on tuskailleet - sama vika hartikaisella :oP Mulla on kyllä yks käypä mekko (siis sopivan väljä ja imetyskin onnistuu), mut ku se on ollu mulla jo vuodesta kivi ja käpy, ja oon sillä kulkenut juhlat jos toisetkin (ja lisäksi sitä on ehtiny lainaamaan mun äitini ja yks siskoistaniki jo), niin vähän tekisi mieleni jotain uutta... Meillä ku olis muutamat muutkin kesäjuhlat tiedossa (miehen tyttö pääsee ens su ripiltä, tosin ei mennä ku kirkkoon, mut silti, juhannuksena olis kaverin häät, sitte ne ristiäiset ja loppukesällä vielä yhdet häät), niin haluaisin edes joihinki juhliin jotain uutta päälle!!!

Vaan eipä tuon pikkumiehen kans mennä niin vain vaateostoksille, se kun ei hereillä ollessaan viihdy vaunuissa yhtään... Niin sovittele siinä sitte kolttuja ku mukula karjuu punasena vaunuissa :oP Johan tuijoittais mummot mut pihalle. Ja soittais vielä sossuntädin paikalle ;o))) Että vaateshoppailut odottakoot aikaa tulevaa.



Muhun on iskeny kauhee heppakuume, ja ollaan täs ny käyty muutamia kattomassa... Aina joku hulluus iskee, minkäs teet!?! Ihan niinku mulla olis hirveesti aikaa paneutua johonki polleen tässä elämänvaiheessa...joo-oh. Ku meinaa nuo jo olemassaolevatki (1 hevonen ja 1 poni) jäädä vallan huonolle huomiolle. Plääh. Onko täällä muita hevosihmisiä?



Palataan astialle :o)



KK ja Elmeri 1kk4pv

Niinhän se meinaa tää aika mennä vallan pienen kanssa, eikä koneelle juuri ehdi, mut yritetääs ny joinki pitää tätä mein pinoa hengissä ;o)



Meillä oli pikkumiehen kanssa tänään eka neuvola, ja ai että mulla oli hetken hauskaa, ku äijä päätti pissiä terkkarin päälle :oD On meinaan semmonen vähä rasittava täti (onneks tää on sijainen vaan, vaki palaa sit heinäkuussa), että olipas ihan äikkistä sille... *en ole ilkeä, en...*

Kyllä sitä vaivas, ku sai pissiä vaatteilleen, voi ih! Höh, luulis kokemuksesta tietävän, että poikavauvat pissii kyllä melko herkästi ku vaippa otetaan...



Noh, anyway - poika kasvaa hienosti, pituus nyt 52,5cm (48,5cm syntyessä), paino 4045g (3500g) ja py 37,5cm. Pituutta oli tullu olevinaan hurjasti. Ikää jätkällä nyt siis 3,5vkoa.



Miehellä viimeinen lomapäivä tänään, ja viikonlopun jälkeen alkaaki sit oikea arki miehen palatessa töihin. Plääh. On kyllä ollu aiva ihanaa, että se on ollu kotosalla nää viikot, mä ku oon aiempien vauvojen kohdalla jäänyt yksin melkolailla heti alusta alkaen (exä teki reissuhommia), niin tämä on ollu kyllä varsin luxusta näin :o) On mies muutamana päivänä ollu tosin poissa kotoa, että oon päässy jo harjoittelemaan yksinoloa neljän mukulan kanssa, ja joinki vaan neki päivät on menny...

Maanantaina alkaa esikoisella ja kakkosella uimakoulu, ja niitä pitää sit saatella linja-autolle (asutaan siis maalla, matkaa keskustaan 20km) ja hakee taas kotiinki... Toivottavasti mahtuis joinki pikkumiehenki rytmiin nuo viennit ja haut, vaikka eipä tästä oo ku muutama sata metriä siihen tienhaaraan, mistä bussi noutaa, että äkkiäkös siinä käy kääntymässä. Onneksi sentään järjestetään kuljetus sinne uimakouluun, muuten vois jäädä meidän lapsilta väliin...



Miehen lapset tulee huomenna, katotaan ny, miten pikkuveljeensä suhtautuvat. Liiaksi eivät ainakaa vielä oo kiinnostusta osoittaneet :o/ Mut oon päättäny olla pahoittamatta mieltäni, tuli mitä tuli. Omapa on häpiänsä, jos eivät pikkuveljee suvaitse.

Äitinsä ainaki teki hyvin selväksi, miten katkera tästä meidän perheenlisäyksestä on (vaikka on ite myös uusissa naimisissa ja luulis olevan onnellinen), niin tiedä sitte, onko jo joinki manipuloinu lapsiaanki samoille linjoille... Huoh.



Onko muilla jo nimi selvillä? Meillä ei... Kummit sentään saatiin sovittua ja pyydettyäki jo, mut nimi mieheltä vielä puuttuu. Ristiäiset olis tarkotus pitää 29.6., että ehtiihän tässä vielä miettimään ja käymään vääntöä ;o)



Meillä kans poika nukkuu ulkona paremmin, sisällä ei juuri enää edes päivisin nuku (nyt kyllä ihmeen pitkään on vetäny hirsiä tuola meitin sängyn päällä). Ja hyvä tietysti niin, tulee itekki sit ulkoiltua enempi. Pääsääntösesti kahdet päiväunet nyt nukkuu, ja molemmat siis ulkona. Jälkimmäisten aikaan lähden yleensä vaunulenkille, ekat vaan kärryttelen uneen ja jätän nukkumaan.

Saas nähdä, miten käy ulkonanukkumisen, jos kelit tästä vielä kovin lämpiää... Taitaa olla turhan kuuma vaunuissa, jos ulkolämpötila huitelee 25 tienoilla.



Ilmavaivoja alkas oleen enenevissä määrin, ja jätinki iteltä sit kahvin, suklaan, omenat, sipulin ja ruisleivän kokeeksi pois - ja kyllä vähä tuntuis helppaavan pojan oloa. Itellä vaan on kauheet vieroitusoireet, ku ei saa kahvia :oP Ja suklaata :o/ Jätin myös aloitetut d-vitamiinitipat pois, ja aion ny alottaa sit uusiksi niiden kokeilun. Edelleenki siis ilmavaivoja on, mut ainahan noilla pienillä niitä joissain määrin onki, meillä vaan rupes jo ne niin hyvin menneet yötki oleen melko risaisia ja päivät huudettiin ja ähistiin pieruja kaikki hereilläolojaksot :o( Mut nyt on sit pari-kolme päivää menny taas paremmin, että pakko kait on jaksaa jatkaa ilman kahvia ja suklaaata ja muita herkkuja.



Joops, jos menis keksimään jotain järkevää tekemistä... tai sitte ei, alkas semmonen murina tuolta meidän makkarista kuulumaan ;o)



Hyvää viikonloppua kaikille!!!



KK ja Elmeri

Pikkumies sippas äsken tissille, niin onpi ehkä hetki aikaa hengähtää...



Imetyksestä on ollu puhetta. Meillä se on lähteny käyntiin vallan mainiosti, maito nousi kunnolla sillon keskiviikkona, ku poika synty maanantaina, ja tuntuis tuotanto olevan ihan kohdillaan ;o) Eli liian pakkaaantuneiksi ei rinnat pääse (yöunien pidempänä pätkänä kyllä meinaa vähä...mut ei vielä liian tukalaksi oo oloa tehny), mut riittävästi tuntuu maitoa tulevan. Rinnat on kestäneet imetyksen hyvin, ei mitää oireita (eipä mulla oo ollukkaa, muuta ku aikoinaan esikoisen aikaan, jolloin meni rinnanpäät ihan rikki ja jouduin turvautumaan rintakumiin, muiden imetyksen rinnat on kestäneet loistavasti) tai ongelmia sen suhteen. Hyvä niin.

Imetysasentoja koitan vaihdella, vaikka parhaiten poika syö makuulla... Mut oon ny edes pari imetyskertaa päivässä koittanu istuaaltaan ja täs jouduin häthätää imettään jopa seisaaltaan :o)

Vielä ku viittiis tuota omaa ruokavaliotaan tarkkailla vähä enempi, josko säästyis pikkumies turhilta ilmavaivoilta...



Miiukos se oli joka kyseli koiran suhtautumisesta vauvaan? Nyt en osaa sanoa, ku koirat on vallan ulkona, eikä kauheesti oo vielä päässeet pieneen tutustumaan, muta esikoisen aikaan muistan kans tossa meidän vanhassa nartussa (nyt 11v, sillon 4v) heränneen tosi kovan suojeluvaiston vauvaa kohtaan. Jos vauva nukku vaunuissa ulkona, asettu koira vaunujen viereen maate, ja siihen ei sitte vierailla ollu asiaa... Asettu aina vaunujen ja vieraan väliin ja hymyli niin kovin herttasesti, että huh! Oma väki kyllä sai mennä, ei siinä mitää, mut vieraat jouti pysyyn kaukana... Yhä edelleenki tää narttu on jotenki "ylisuojeleva" meidän lapsia kohtaan, et jos meillä on vieraita, niin koira pyrkii paimentamaan omat lapset samaan läjään, ja pitää muut loitolla... On muutenki tosi paimennusviettinen (belgianpaimenkoira). Uros taas on kaikkien kaveri, eikä kyllä suojele eikä paimenna ketää...eikä ainakaa vahdi pihaa ;o) Tunkee vaan kaikkien syliin koko komeudellaan (ei oo ihan pienimmästä päästä belggariuros)...



Ootteko muut antaneet vauvalle jotain ilmavaivoihin? Mä oon koittanu Disflatyliä, mut en kyllä huomaa muutosta parempaan... Eli aamuyöt ja päivät meillä ähistään, kitistään ja piereskellään hyvin miehekkäästi :o/ Onneksi sentään ne yöt menee vielä ainaki hyvin, niin jaksaa itekki.



Joops, exä tulee kohta hakeen tyttöjä luokseen, kait mun täytyy mennä kattoon vähä vaihtovaatetta muksuille mukaan.



Mukavaa viikonloppua kaikille!!!



KK ja Elmeri