KirkkoSisko

siitä, että perhe on yhteis"yritys" eikä siinä voi olla niin, että toinen satsaa itseensä toisen kituuttaessa pienillä tuloilla.



Tässä vielä lakitekstiä aiheesta,



http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Avioliittolaki/Puolisoideno…

tietämättä yksityiskohtia, heitän jotain ajatuksenpoikasia vain yleisellä tasolla.



On tutkittu, että silloin, kun parisuhteissa alkaa jokin tilanne toistua "aina käy näin" , kuten kirjoitit, on hyvin todennäköistä, että sinulla on jotain käsittelemätöntä omassa menneisyydessäsi, esimerkiksi vanhempiesi parisuhteessa tai sitten omassa suhteessasi esimerkiksi äitiin.



Heitän muutaman kysymyksen, joihin mahdollisesti voit mielessäsi vastata. Kysymyksien tehtävä on johdattaa siihen, miksi petyt toistamiseen, ja miksi koet nimenomaan itse tehneesi taas väärin.



- Onko sinulla muutenkin ylikorostunut syyllisyydentunne? Koetko yleensäkin tekeväsi "aina väärin". Minkälainen minäkuvasi on? Rakastatko ja arvostatko terveesti itseäsi?



- Mikä on ollut suhteiden alkamisen tilanne? Oletko ihaillut voimakkaasti miestä? Onko tilanne alunperin ollut jotain sen suuntaista, että olet "rakkauden kerjäläinen"? Jos, niin mitä sinulle tulee menneisyydestäsi mieleen? Oletko joutunut kerjuulle rakkaudesta myös lapsuudessasi?



- Lähes jokaisella on tarve löytää kumppani jossain elämän vaiheessa. Mutta onko sinulle se tarve niin suuri, että mahdollisesti tarraudut tähän "vihdoin löysin kumppanin" -ajatukseen, etkä niinkään suhteen alkuvaiheessa todella pysähdy tutustumaan mieheen ja kuulostelemaan, mitä yhteistä meillä on, millainen hän on, miten vastaamme toistemme tarpeisiin? Jos kumppani kokee olevansa "vain" kumppanuuden tarpeen poistaja, eikä koe olevansa tavallaan ihmisenä valittu, hän kyllä ennemmin tai myöhemmin siitä jotenkinyleensä irtoaa.



Tämmöisiä kysymyksiä tuli mieleeni. Miltä ne sinusta kuulostivat? Menikö ihan hakoteille?

Toivotan sinulle hyvää matkaa miettiessäsi elämääsi!



diakoni Meiju

Tikkurilan seurakunta.

nyt aikataulut ovat sellaiset.

Pahoittelen, etten ehtinyt kaikille vastata, en osannut varautua näin suureen määrään viestejä.

Taivaan Isä on kuitenkin kaiken teidän murheenne kuullut jo ennen kuin sitä edes itse on ajateltu.



Toivotan teille kaikille siunausta ja rakkautta omaan elämäänne, olipa se sitten ihan millaisessa vaiheessa tahansa!

jos huomaat ihan selkeästi pinnasi kiristyneen huomattavasti viime aikoina, niin sitten kannattaa tietysti ottaa ihan verikokeet. hormonaaliset muutokset, kuten kilpirauhanen voivat teettää temppujaan myös.

Mutta jos koet seinien kaatuvan muutenkin päälle, on varmaan pieni sisäinen dialogi paikallaan. Usein siinä on kyse siitä, että jää jotenkin itselleen vieraaksi. Siihen auttaa,että rupeaa tutustumaan itseensä. Mitä minä tarvitsen? Miltä minusta tuntuu? Mitä haluan, kaipaan? Mitä suren? Mitä toivon.

Suosittelen melkein, että varaat jonkun hetkisen vain itsellesi. Tutustu itseesi kuin rakkaaseen ystävään. Ja muuta se minkä voit, hyväksy se mitä et voi. Tätä ns tyyneysrukouksessakin pyydetään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyyneysrukous

https://www.verkkoauttaminen.fi/portal/suomi/



tulikos tämä nyt, siis palveleva netti. Mutta sen saa myös kirjoittamalla googleen "palveleva netti"