KirkkoSisko
Seuratut keskustelut
Kommentit
Itse olen vannoutunut kierrätyksen ja muutenkin vastuullisen kulutuksen kannattaja. (tosin omassakin vastuullisuudessa riittää parantamisen varaa).
Joten suosittelen kaikkea muuta mainitsemaasi katsomaan ja etsimään käytettynä, mutta sänky on sen verran intiimi että osta se uutena, tai siis ainakin patjat. Jos ostat muut halvalla voit sitten satsata laadukkaisiin patjoihin enemmän. Facebookissakin on monia eri asuinaluekirppareita, joista saa kätevästi läheltä omaa kotiaan käytettyjä kalusteita. Niitä on yllättävän paljon tarkolla, varsinkin kaappeja, pöytiä!
Onnea uuteen kotiin
t diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
totta kai uskoa voit.
En tunne mainitsemaasi J.G:tä, joten en tiedä, onko hän luterilainen vai kuuluuko ns vapaisiin suuntiin.
Mutta kuitenkin, jos haluat harkita kirkkoon kuulumisen merkitystä, tässä on tiivistettyä tietoa siitä.
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/2F9A1887DA65EA01C225706600456FCC?Open…
Ja omasta puolestani tietenkin toivotan tervetulleeksi kirkon jäseneksi.
Hyvää syksyä muutenkin
t diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
Vantaan seurakunnat
Helpoin tapa laskea: kymmenen prosenttia 90:stä on tietenkin 9 , joten 2x9 = 18 eli 18 on 20%
se vie elämästä arvon, mielihyvän, tarkoituksen. En usko, että masentunutta ei "haittaa". Voi vain olla, että masentunut on niin uupunut ja toivoton, että sanoo näin, koska ei usko kenenkään välittävän ja koska ei usko, että paremminkaan voisi olla.
on vähintäänkin inhimillistä, että suret äidistäsi luopumista, kun näet hänen heikkenevän.
Itse olen luopunut molemmista vanhemmistani, ja monessa monessa kohtaa vieläkin on äidin ja isän ikävä. Miten ihana, että he olisivat vielä vahvoina, neuvokkaina ja rakastavina vierelläni!
Kerro äidillesi, miten tärkeä ja rakas hän on. Sitten ei ainakaan se asia jää vaivaamaan, jos sattuu että yhteinen aika loppuu nopeammin kuin luulitkaan. Olisiko siinä mitään itua, että pyytäisit äitiäsi kertomaan miltä hänen elämänsä nyt tuntuu? Tai elämä ylipäänsään? Kuulisit hänen elämäntarinansa ja sen, mikä hänelle on ollut väkevää ja hyvää elämää ja mikä taas vaikeaa. Miten vuosien karttuminen on auttanut ja opettanut häntä? Saattaahan olla, että vastoin luuloasi äitisi kokee elämänsä nyt täyteläisempänä kuin vaikka parikymppisenä.
Voi olla, että keskustelu äitisi kanssa hänen elämänhistoriastaan saa sinutkin elämään täysillä tätä hetkeä, kuten joku tuota Carpe diem- lausahdusta jo suosittelikin.
Elämä ei ole vain kauniiden, terveiden ja nuorten. Elämä voi ihan oikeasti olla merkityksellistä, syvää ja hyvää vaikka miten sairaana ja raihnaana. Toisaalta moni voimiensa tunnossa ei kykene nauttimaan elämästään.
Lämpimin terveisin
diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
'Vantaan seurakunnat