KirkkoSisko

Rippikoulu on kaikenkaikkiaan muuttunut "kerrotaan2 -kulttuurista vuorovaikutteisemmaksi. Asioista ilman muuta myös kerrotaan, totta kai rippikoulussa ja leireillä myös opetetaan asioita. Mutta lähtökohtana on vuorovaikutteinen, dialoginen keskustelu jossa nuori itse saa myös kysellä ja ottaa selvää. Näin, kun nuorelle ei vain "syötetä" tietoa, vaan hän joutuu omassa itsessään sitä prosessoimaan, löytyy uskostakin paljon enemmän vivahteita kuin vain mustavalkoinen joko-tai maailma.



Diibadaaba-ilmaisulla en rippikoulua kuvailisi. Kyllä siellä käydään läpi hyvinkin syvällisiä asioita, niin kristillistä kasvatusta kuin myös nuoren omaa elämää sivuten. Esimerkiksi kysymykset kuolemasta, vastuusta, välittämisestä koskettavat myös nuoren omaa todellisuutta-

Kuitenkin huumori, yhteisöllisyys ja leikki on hyvin merkittäviä kokemuksia siellä kaiken keskellä: osin oppimiskokemuksina, osin virkistyksenä.





Tässä linkissä vähän kootummin tietoa ripareista kuin mitä http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/988645155570A7D2C2256FEA0037040C?Open…

minä nyt saan tähän itse sanoitettua.



terveisin diakoni Meiju

Tikkurilan seurakunta

Vantaan seurakunnat

- mä oon ehkä tässä asiassa vähän karu, mutta mun mielestä jos lapsi koko muun elämänsä ja vapaa-aikansa on jonkun harrastuksen parissa, niin rippileiri voisi olla "lomaa" siitä ja suunnata ajatukset vähän muualle. Mutta tämä on vain minun mielipide ja tiedän, että monella on oikein mielekkäitä ja hyviä kokemuksia erityisleireistä.



Ainakin Lapin vaelluksista olen kuullut pelkkää hyvää, siis vaellusripareista. Niissä luonnon keskellä karisee ihmisestä turhat roolit ja pelleilyt ja päästään jotenkin eri tavalla lähelle toisiaan ja Luojaakin.Mutta selvä on, että sellainen leiri maksaa enemmän, koska puitteet tulevat kalliimmiksi ja tarvitaanhan siihen erityisvarusteetkin.



Onneksi on monenlaista valinnanvaraa näissäkin: ei unohdeta, että myös niitä kaupunkirippikouluja on edelleen! Kaikki ei tykkää leirielämästä.

johtuvat paitsi siitä, että seurakuntien budjetit ovat itsenäisiä, myös siitä, että eri leirikeskusten maksut poikkeavat runsaasti.

Muistaakseni meillä viikon leiri täysihoidolla matkoineen on 130€.

Se ei kata kuin aivan murto-osan todellisista seurakunnalle aiheutuvista kustannuksista, eli hinta on jo ns tuettu hinta.

Maksuvapautustakin voinee omalta seurakunnalta hakea, mutta niissä täytyy olla talousselvitys. Rippileiri kuitenkin on vain kerran elämässä ja etukäteen tiedettävä meno. Mutta toki jos on oikeasti tiukassa tilanteessa, niin maksuvapautta myönnetään useimmissa seurakunnissa.





Antoisaa riparikesää lapsukaisillenne!

Se on monen nuoren elämässä yksi huikeimpia kokemuksia. Sen yhteishenkeä ja elämyksellisyyttä on vaikea muulla tavoin tavoittaa.



terveisin diakoni Meiju

Tikkurilan seurakunta

mutta vuoden 2012 Yhteisvastuukeräys pyrkii torjumaan ylivelkaantumisen haittoja pienluottohankkeella



http://www.yhteisvastuu.fi/index.php?did=498



Työssäni diakoniatyöntekijänä näen jatkuvasti velkaantumisongelmia. Rahan käyttötaidot ovat monilta perheiltä heikentyneet. Usein ei ole kyse siitä, että rahaa ei kerta kaikkiaan ole, vaan siitä, että sitä käytetään tavalla, joka luo uusia ongelmia.



terveisin diakoni Meiju

Tikkurilan seurakunta

Omaisensa menettäneille sururyhmä netissä olisi vissiin kielenmukaisempi lause.



Asia on kuitenkin tärkeä ja tietääkseni ihan ihka ensimmäinen web-pohjainen vertaistukisururyhmä. Kaikille ei ole mahdollista tulla paikalle kirkon tiloihin.





Meiju, viilaamaton versio.