KirkkoSisko

ulkopuolisen ehkä ammatti-ihmisen kanssa läpi taloudenhoitoasi. Diakoniatyötekijät voivat esimerkiksi tätä asiaa kanssasi työstää. Noilla tuloilla en diakonia-avustuksen anomista pidä realistisena, mutta kokonaisvaltaisen talouden tasapainottaminen on hyvinkin sellaista, jota kannattaa opetella.



Diakoniatyöntekijänä olen havainnut että niillä, joilla on suht hyvät tulot on seuraavat neljä pointtia, joissa se alkaa mättää



1) ei loppujen lopuksi ymmärretä, että velka/laina/osamaksu on MENOA eikä tuloa.



2) summa koostuu pienistä yhteenlaskuista. Eihän se ja se postimyynti ole kuin 20 euroa kuussa, eihän tämä maksanut kuin 15 e, tämä oli alennuksessa --- noista kaikista tulee kuitenkin yhteensä iso summa helposti



3) asumisen elintaso ei usein ole realistinen. Asumismenot yhteenlaskettuna laina, vastike/vuokra, remonttikulut, sähkö, vesi lämmitys, jne lähtevät usein lapasesta.



4) Vuoden menot pitää osata jyvittää esimerkiksi lainanhoitotilillä per kuukausi. Otetaan esimerkiksi vaikka kesärenkaiden osto: totta kai (heitto 400e) on ykskaks iso summa ja kaataa talouden, mutta jos kaikki vuoden menot (vakuutukset, telkkaluvat, auton kulut, harrastusmenot jne) on laskenut etukäteen ja siirtänyt palkastaan kuukautta kohti jyvitetyn momentin odottamaan, ei kesärenkaista tulekaan uutta kustannuserää vaan siihen on jo varauduttu





Keskustelua pliis

että kun aloitat kirjoituksen "mies ei tahdo..." niin sinun täytyisi nyt ehkä tehdä ensin itsesi kanssa selväksi, millaista elämää sinä tahdot.



Miikä on tärkeintä elämässäsi ja parisuhteessasi/perhe-elämässäsi? Mistä voi tinkiä tai neuvotella, mikä on luovuttamattominta.



Kuulostaa, että parisuhteenne on näivettynyt hoidon puutteessa. Onneksi (toisin kuin paahteeseen unohtuneet kesäkukat...) suhteen usein voi elvyttää, mutta työtä siihen tarvitaan.



Kataja ry:n kurssit ja muut Parisuhdekurssit ovat usein ensimmäinen askel joilla päästään tarkastelemaan mikä suhteessamme kaipaa muutosta ja mihin suuntaan haluamme lähteä. Itse "työ" kuitenkin tehdään kotona arjen valinnoilla yksi viikonloppu ei tietenkään kaikkea korjaa. Mutta se voi joskus olla ratkaiseva sykäys sille, että hiertävistä asioista päästään yhteisiin tavoitteisiin. Suosittelen.

Väestöliitolla on hyviä myös nettiauttamispalveluja. Esim tällainen Vastaamo-palvelu toimii palvelusetelinä tietyissä kunnissa.

Tutustu myös näihin, apua saadaksesi



http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/vastaamo-palvelu/

En tietenkään tiedä vaimostasi tai perheesi tilanteesta muuta kuin mitä kirjoitat, mutta nyt kyllä kuulostaa siltä että hänen terveydentilansa on heikentynyt. Esimerkiksi Ketipinor ei auta psykoottisiin oireisiin jos sitä ei syö.



Voisitteko mennä yhdessä lääkärille? Minusta tuossa alkaa nousta jo huoli lasten hyvinvoinnista. Jos ihmisellä on paranoidisia pelkotiloja, se saattaa vaikuttaa myös lasten turvallisuudentunteeseen ja kehitykseen. Jospa menisitte koko perhe esim. perheneuvolaan juttelemaan. Tämän kaltaisissa tapauksissa yleensä koko perheen voinnista kannetaan huolta, etenkin lasten. Saattaa olla että jokin lyhyt sairaalajaksokin olisi lääkityksen tehostamiseksi paikalllaan, mutta siitä toki lääkäri päättää.



Kaikenlaisten psyykkisten oireiden kanssa voi oppia elämään ja myös mielenterveyskuntoutuja voi olla hyvä äiti ja vanhempi ja lapset selvitä KUNHAN asioista puhutaan eikä sairausoireista käyttäytymistä pidetä normaalina. Tämä virtahepo olohuoneessa, eli lyhyesti vaietut perhetilanteet sairastuttavat perheenjäseniä enemmän kuin kipeimmätkään keskustelut. Avoimuus (lapsentasoisesti) on tervehdyttävää.



Jos vaimo ei mitenkään suostu lääkäriin, voit ottaa itse yhteyttä lastenneuvolaan/perheneuvolaan tai esim. päivähoidon kautta. Apua te tarvitsette ja tietenkin mitä pikemmin, sen vähemmän haittoja lapsillekaan tulee.



Voimia perheellenne ja saanko toivottaa myös siunausta?



diakoni Meiju

Tikkurilan seurakunta

että jokin keskustelu onkin muuttunut "big talkiksi" siis syvälliseksi, avoimeksi.



Onko siinä ero puheenaiheella, puhuttavalla teemalla, vai esimerkiksi tunteiden ilmaisulla?