KirkkoSisko

Heti alkukesästä syntyi perheeseemme uusi vauva, viides lapsukainen. Se lienee tämän kesän suurin elämänmuutos koko perheelle :)

uuden elämän ihmeestä!

Ei kovinkaan hyvin ole mennyt. Sairastelen, mutta sairauden syytä ei löydy. Ystävät ovat kaikonneet ja työ- ja opiskelumotivaatio on ihan hukassa. Ihan sumussa kuljen. Uskovaisena olen kuitenkin jaksanut rukoilla, ja toivon että joskus niihin vielä vastattaisiinkin.

Toivon, että saisit jutella jonkun kanssa tuntemuksistasi. Jos kerran ihan sumussa kuljet voisit hyötyä siitä, että joku kulkee vierelläsi jonkinlainen himmeäkin lyhty kädessään.

Olet varmaan lääkärin hoidossa sairaudestasi. Myös mielialasta kannattaa mainita, jos yleinen elämisenhalu on hukassa.

Esimerkiksi diakoniatyöntekijän kanssa voi jutella ja jos toivot, myös rukoilla.

Itse ajattelen, että kannattaa kokeilla myös rukoilla mahdollisimman hiljaa ja mahdollisimman vähin sanoin. Vain olla olemassa ja antautua vastaanottamaan. Lyhyt rukous voi olla sanaton, vaikka ristinmerkin tekeminen.

toki voi olla vaikka miten puuhakas, meillähän on kaikilla temperamenttierotkin: toinen touhuaa kotonakin mielellään, toinen istuskelee haaveksimassa ikkunasta tuijottaen.



Kaikista ei ole tarkoituskaan tehdä hiljaisia ja rauhallisia istuskelijoita :) Vaan hidastaminen on jotain sellaista, että kysyy itseltään, mitä arvoja minä oikeasti haluan elämässäni vaalia, ja elää niiden mukaan sitten. Esimerkiksi jos haluan enemmän vapaa-aikaa viettää lasteni kanssa kuin nykyisin, niin mistä karsin, että saan sitä: työstä, harrastukista jne.



Aika monissa asioissa olemme ulkoaohjautuvia. Kysymme mikä on muotia tai mikä on junttia tai noloa ja täytämme toisten asettamia mittareita tai odotuksia sen sijaan että kysymme ihan oikeasti itseltämme, tarvinko ja allekirjoitanko tämän kaiken, esim. rahallisesti mitattavan.

Joka tapauksessa chat löytyy facebook.com/kirkkosuomessa ja siitä chat kuvake jossa puhekuplassa lukee moi