KirkkoSisko

Kyselit mielipiteitä, miten toimia, kun koet loukkaantuneisuutta siitä, että ystäväsi ei pitänytkään sinuun enää yhteyttä eikä kertonut isoja asioitaan.

On vaikea tässä pohtia ja arvailla, miksi ystäväsi lopetti yhteydenpidon. Mutta sinä voit tehdä, mitä haluat. Joskus kulki meemi jossa luki Keep it simple.  Jotenkin näin se meni, että jos haluat jotain, pyydä sitä. Jos kaipaat jotakuta, kerro se hänelle jne. Joten ajattelen, että jos sinä haluat olla yhteydessä tähän ystävääsi, toimi sen mukaan ja kysele miten on sujunut. Aina kannattaa toimia siten, miten itse toivoo asioiden suunnan kulkevan eikä jäädä passiivisesti odottamaan toisen arvaavan toimia omalla toivomallaan tavalla. Jos hän ei vastaa tms niin sitten voit harkita uudelleen. 

Mitä mieltä olet tästä?

Hei ap.

Kun mietitään parisuhteen sitoutumista ja yhteen muuttamistakin, joudutaan miettimään, millä pelisäännöillä yhteinen elämä on mahdollista.  Useissa asioissa voidaan tehdä kompromisseja, mutta on niitäkin asioita, jotka ovat joko tai. Jos allergiasi takia et voi asua kissataloudessa, silloin yhteen muuttaminen lienee mahdotonta.   Mietin, onko kysymyksesi takana muutakin epävarmuutta siitä, miten sitoutuneita sinä tai kumppanisi olette suhteen jatkamiseen? Uskon, että ratkaisuja löytyy lähes kaikissa tilanteissa jos niihin ollaa motivoituneita.  Millä tavalla tapailette nyt, kun ette vielä asu yhdessä?  Käytkö kuitenkin höänen kotonaan, vai tapaatteko vain sinun luonasi kissan jäädessä kumppanisi kotiin?

Toivottavasti saatte rauhaa ja aikaa miettiä, onko teillä yhteinen tulevaisuus.  Vastausta ei kannata hätiköidä. Mikäli puolisosi päättää valita luopua kissasta, hänkin tarvitsee asiaan kypsyttelyaikaa.

Hei.  Papit tarjoavat vaitiolovelvollisuuden sitomaa keskusteluapua kaikissa ev.lut. seurakunnissa. Kannattaa katsoa oman asuinpaikkakuntasi seurakunnasta ajantasaiset yhteystiedot. Nyt koronan aikana moni seurakunta on myös lisännyt erilaisten puhelinpalvelujen saatavuutta, kun tartuntariskien takia kasvokkaisten kontaktien määrää on oleellisesti vähennetty. Toivottavasti saat asiasi kuulluksi. 

Hei

Otat esille hankalan ja omaakin elämääsi vaikeuttavan oireen, mustasukkaisuuden. Aavistat, että se ei tee sinulle ja suhteellesi hyvää, mutta koet, ettet voi ajatuksillesi mitään.

Itse kyllä jaksan uskoa, että myös mustasukkaisuudelle voi jotain. Kysehän on jostain syvemmästä ajatusmallista, jossa ehkä ikään kuin koet, ettet omana itsenäsi ole riittävä ja siksi sinun on väkisin pidettävä toisesta ihmisestä kiinni. Koetat ehkä kontrolloimalla varmistaa olevasi rakastettu, ja samalla näet, kuinka kontrollointi estää sinua tulemasta aidosti rakastetuksi.

Jospa vyyhden purkaminen tuleekin aloittaa sinusta itsestäsi. Miten riität itsellesi? Miten voit oppia uskomaan, että olet tarpeeksi hyvä ja rakastamisen arvoinen? 

Olisiko tässä elämänvaiheessasi sinun hyvä purkaa näitä käsityksiä itsestäsi ihan ammattimaisessa terapiassa? Stalkkaaminen ja kontrollointi ei koskaan paranna mustasukkaisuudesta. Ainoa terve tapa olla parisuhteessa on luottamus toisen vapaaehtoiseen sitoutumukseen. 

Jotta voit luottaa, täytyy sinun ennen kaikkea oppia itse luottamaan itseesi.

Mitä tästä kaikesta ajattelet?

Hei. 

Hyvä, että olet varannut lapsellesi ajan lääkäriin mielialan kartoittamiseksi. Nyt tämä poikkeusaika on myös joillekin erityisen rankka vaihe. Koulun oppilashuolto ja terveyspalvelut lienevät myös puhelimitse tai muuten etänä tavoitettavissa. Voisitko soittaa nyt jo kuitenkin kouluun (kuraattori tai terveydenhoitaja) ja pyytää jo vaikka etänä kontaktia nuoreen itseensä?  Kuten itse totesit, huutaminen ja pakottaminen eivät johda lapsen hyvinvointiin. Mahdollisesti perheen ulkopuolinen juttukontakti jolle nuori voi tilittää, on tarpeen.