KirkkoSisko

Kerrot kipeästä kumppanuuden kaipuusta. Se on hyvin syvästi inhimillinen tarve.

Moni jakaa kanssasi saman, pettymyksensekaisen toivon, joka maustuu helposti itsesyytöksillä. Onko minussa jotain vikaa, enkö kelpaakaan? Tällaiset ajatukset ovat helposti mieltä valtaamassa.



Siitä ei kuitenkaan ole kyse, uskaltaisin väittää. Pariutuminen vain ON vaikeaa. Joillain on asuinpaikasta, harrastuksista, työpaikasta ym tekijöistä johtuen helppo löytää potentiaalisia kumppaneita. Jotkut asuvat harvaanasutulla alueella, tekevät yksin töitä jne. Jo lähtökohdat luonteviin tutustumisiin ovat siis varsin erilaiset.



Netissä on tarjolla monenlaisia treffipalstoja. Oletan, että olet niitä kokeillutkin. Netti on nykyajan tanssilavan reunus, voitaisiin sanoa.

Jos luontevia paikkoja ei muuten löydy, verkossa sitten. On myös erilaisia verkkoyhteisöjä joissa tutustumista voi alkaa syntyä, esim eri harrasteiden, musiikkigenrejen jne ympärillä.



Kannustaisin sinuakin, olemaan välittämättä ulkonäköseikoista ja etsimään ihmistä isolla I.Llä. Jos laitat treffi-ilmoituksen, saat varmaan varautua kokemaan monta pettymystäkin. Treffejä ei synny lainkaan, tai tavattu ihminen on ihan erilainen kuin meileissä syntynyt mielikuva. Kannustan sinua miettimään, mikä kumppanuudessa on tärkeintä sinulle ja panostamaan ilmoituksen laadussa siihenkin. Huumori? Elämänkatsomus? Musiikkimaku? Vapaa-ajan käyttö? jne. Jos olet asenteitasi vihreä niin mitäs jos menisit vaikka heidän toimintaansa tai johonkin muuhun ympäristö/luonto/jne toimintaan mukaan?



Minä toivotan sinulla avointa mieltä, rohkeutta olla välittämättä ulkoisista seikoista, ja sitä, että parin vuoden päästä kirjoitat täällä ehkäpä vauvan hoidosta :)

kiitos kovasti. Olet tosi hyvä antamaan palautetta!

menet psykiatrin vastaanotolle.

Tuollaiset diagnoosit ovat vaikeita tehdä, ja niin psyykkisten kuin fyysistenkin sairauksien suhteen tärkeintä on, miten löytää hyvän hoidon, jotta voi elää mahdollisimman täyspainoista elämää-



Voi olla, että mielialasi vaihtelut kertovat vain siitä, että käyt jotain prosessia läpi, tai voi olla, että sinulla on jokin kuvailemistasi sairauksista. Anna ammattitaitoisen lääkärin ottaa asia hoitoonsa äläkä itse yritä tehdä diagnoosia.

pahimmasta kriisivaiheesta yli tai saaneet apua

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksista voi varata ajan parisuhdekriisien selvittelyyn. Uskottomuus on yksi niistä kriiseistä, joka haavoittaa syvästi ja vie usein luottamuksen lopullisesti - ei kuitenkaan automaattisesti. Joskus suhde voidaan perusteellisen työstämisen jälkeen myös pelastaa.

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/40D5B401E55B1785C225748000449ACD?Open…



Myös yksityiset tahot tarjoavat maksullista perheterapiaa. Mm Kataja ry tarjoaa ammattitaitoista apua http://www.katajary.fi/pariskunnille/pariterapia/solmuja-parisuhteessa-…

ihan asiallisestihan sinä vaan kerroit oman kommenttisi. Kiitos siitä



Aika moni on kokenut tuon Lilyn blogin nimenomaan siten päin, että kerrankin kirkon jutuissa ei "pälistä jeesustelevasti". Blogin tarkoitus on tarkastella elämää kuten siinä sanotaankin, hieman uskoon päin kallellaan, ei kuitenkaan rähmällään. Itse arvostan kirjoittajia kovasti, koska he sitovat arkisen elämän virkkauksineen ja sotkuineen myös vähän syvempiin merkityksiin.



Lisää kommentteja!