KirkkoSisko

Minä voin rukoilla. Kannattaa myös mennä esim. seurakuntanne diakoniatoimistoon keskustelemaan taloudellisesta selviämisestänne.

Hyväksymällä itsensä ja toiset. Tämä on yksinkertaisen kuuloinen, mutta vaikea asia. Jos hyväksyt itsesi, se tarkoittaa, että arvostat vahvuuksiasi ja hyviä ominaisuuksiasi MUTTA myös, että hyväksyt omat virheesi, epätäydellisyytesi ja epävarmuutesi.   Toisten hyväksyminen sisältää myös sen, että näkee heidän olevan kokonaisia: heilläkin on ihailemiesi ominaisuuksien lisäksi heikkouksia, vajavaisuuksia ja virheitä.

Jos mies ei suostu menemään perheneuvontaan, mene kuitenkin itse. Parisuhde on kahden ihmisen vapaaehtoinen sitoutuminen toisiinsa. Yksin et voi parisuhdetta muodostaa. Voit kuitenkin kuulostella omia tunteitasi ja tarpeitasi ja kokeilla muuttaa jotain teidän systeemissä itse. Usein pienikin muutos keikauttaa sitä kauhun tasapainoa, joka kuivuneessa parisuhteessa on syntynyt. Kun ei mene siihen tasapainoon mukaan vaan tipauttaa jotain keinulaudalle, se muuttaa taas jotain.   Surullista parisuhdetta ei kannata ylläpitää vaan muuttaa sitä. Lapsillekaan surun ja torjunnan ilmapiirissä eläminen ei ole tervettä.

Hei.

Kerrot perhetilanteesta, josta huokuu varmasti monille tuttuutta.

Parisuhde ei selviä hoitamatta, kuten ei muukaan ihmisen terveys. Parisuhde on osa kokonaishyvinvointia.

Esimerkiksi parisuhdealalla toimiva Kataja ry tarjoaa esim. parisuhdeleirejä parisuhteen hyvinvoinnin kasvattamikeksi.http://www.katajary.fi/  Niitä on monilla paikkakunnilla myös seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskuksen järjestäminä. Perheasiainkeskukseen voi varata myös henkilökohtaisen tapaamisajan, ne ovat maksuttomia.  http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/40D5B401E55B1785C225748000449ACD?OpenDocument&lang=FI  Sivustolla on myös hyvää luettavaa tietoa parisuhteen hoidosta, perehdy niihin,

Ensiavuksi kurssia tai tapaamista odotellessanne varatkaa ihan ensin kahdenkeskistä aikaa. 

Otan nyt rohkeasti esiin seuraavan ehdotuksen illan kuluksi:   Älkää keskustelko alussa ongelmakeskeisesti vaan pyrkikää vain viettämään aikaa kahdestaan. Vaikkapa sopikaa, että istutte rauhassa jossain ja hierotte toistenne hartioita. Sitten esimerkiksi voitte sanoa toisillenne jonkin asian josta haluatte kiittää kuluneen viikon ajalta. Ihan jotain selkeää: kiitos että huolsit auton, kiitos että selvitit sen lasten kinastelun.  Sen jälkeen vaikka teette yhdessä pizzaa tms. Älkää tässä vaiheessa puiko ongelmia, koska niille tulee aika sitten
Katsokaa, tekeekö tällainen hieronta/kiittämis/ruoka-ilta mitään muutosta välillenne.  Tätä iltaa voi tarkastella omien tunteidensa valossa. Lisääntyikö tykkääminen, läheisyys, yhteenkuulumisen tunne?

Miltä kuulostaa?

Kuulostaa todella rankalta elämänvaiheelta. Kaikki tunteesi ovat inhimillisiä ja asiaankuuluvia. Mutta et voi hoidattaa niitä miehelläsi. Voisitko hankkia itsellesi keskustelumahdollisuuden? Sitä voi etsiä monesta paikasta, mutta myös oman alueesi kirkon diakoniatyöntekijät ovat sitä varten, että voit purkaa ja läpikäydä tätä asiaa.

Perhe ei voi perustua sille, että joku kannattelee kaikkia muita. Miehesi on ilahduttavasti ottanut vastuun toipumisestaan, mutta niin pitää sinunkin vastata omista voimavaroistasi.

Rohkaisen sinua varaamaan jostain aikoja omaan toipumiseesi tästä tilanteesta.