KirkkoSisko

Hei, itse syön kasvis-kalapainotteisesti ja tykkään kokata kasvisruokia nimenomaan niiden vaihtelevuuden takia.

Jos koetan miettiä vähäkermaisia vaihtoehtoja, niin esim. punajuurikeitto on halpa, terveellinen ja epäonnistumaton ruoka, tosin itse tarjolle laitan smetanaa.  Tuorehernesosekeitto pakasteherneistä voidaan valmistaa esim, tilkkaseen valkoviiniä, itse laitan siihen tarjolle vain oliiviöljykiehkuran päälle.  Purjorisotto tai -ohratto ei vaadi kermaa.
Erilaiset juures/kasvispihvit ovat myös vähärasvaisia, tosin laitan tilkkasen kermaa/creme fraichea taikinaan.

Nämä eivät ole kirkon virallisia suosituksia vaan ihan omasta keittiöstäni :D

Hei.

itse olen vuosien varrella kallistunut sille suunnalle, että kysyn, tarvitseeko ihmisen aina ollakaan samanlainen? Jospa vuodenaikoihin nojaaminen on jotain, mitä ihminen myös tarvitsee. Voisiko syksy ollakin tervetullut hidastamisen, levon ja väsymisen aika kesän 'bailujen' jälkeen? Voisiko ollakin niin, että ihminen tarvitsee pimeää, märkää ja himmenneitä värejä? Jospa vain antaisit itsesi olla sellainen kuin olet, ilman pirteyspäämäärää?

Anna anteeksi itsellesi ja niille jotka ovat sinua pettäneet. Katso sen jälkeen mitä sinulla on jäljellä. Anteeksianto siivoaa turhat rojut pois lattialta ja tekee tilaa tanssiaskelille :) 

Hei numero 16. En tarkoittanut, etteikö ateisti voisi rakastaa ja olla hyväntahtoinen. Tarkoitin sitä, että sillä, joka uskoo, ei uskominen saa pysähtyä oman sielun hyvinvointiin, vaan sen tulee levitä eteenpäin muiden hyväksi.

Hei, ap, teet perustavan kysymyksen. Minustakaan ei oikeastaan voi vastata sen kummemmin miksi uskoa Jumalaan kuin myöskään miksi ei uskoa.
En ajattele uskon olevan 'perusteltua' siinä mielessä kuin tiede on. Uskossa on kyse luottamisesta, ei niinkään totenapitämisestä. Uskossa Jumalaan on kyse suhteesta perimmäisiin kysymyksiin, kuten rakkauteen.   Itse sanoittaisin jotenkin siten, että uskossa Jumalaan luotetaan siihen, että hyvällä on viimeinen sana. Että on jotain paljon suurempaa, pysyvämpää kuin ihmisen rakennelmat ja suoritukset. Jotain pyhää, ikuista ja hyvää.

Mihin sinä sitten uskot, tai mihin haluat uskoa? Siihen vastaus löytynee ei perusteluista, väittelystä tai todistelusta vaan hiljaisuudesta. Kristinuskon mukaan kaiken uskon mittari on rakkaus. Uskon ei tule hyödyttää vain sitä kuka uskoo, vaan ennen kaikkea muita; hyvän tahdon ja rakkauden tulee seurata sitä.