KirkkoSisko

Hei.

Kukin seurakunta päättää avustuksistaan, eikä täysin yhtenäistä linjaa ole, mutta useimmilla paikkakunnilla seurakunnilla on mahdollisuus antaa jouluksi lapsiperheille jotain. Ota siis yhteys sen seurakunnan diakoniatyöntekijään, jonka alueella asut. Ainakin Vantaalla toimii myös Joulupuu -keräys seurakunnilla, mahdollisesti muillakin paikkakunnilla.

Tilanteeseesi voi olla muitakin ratkaisuja, mutta sen voit kartoittaa diakoniatyöntekijön vastaanotolla.

Toivottavasti saat jotain apua!

Aloittajalle ap aloitukseen:

Eipä sitä tiedolla voi varmaan tietääkään, tieto ja usko kun ovat ihmisellä aika lailla eri paikoissa mielen sykkyröissä. Tietämällä tiedetyt asiat eivät edellytäkään uskoa. Ajattelen uskon olevan hyvin pitkälti synonyymi rakkaudelle. Kun rakastat jotakuta, otat siinäkin suuren riskin ja hypyn tuntemattomaan. Et voi olla varma, mitä rakkaudellesi käy, eikä takeita ole. Toisaalta, kun rakastat, saat jo siinä uskomattoman hienon hyvän 'pääoman' verrattuna siihen, ettet pelossasi koskaan suostuisi rakastamaan. Sama pätee uskoon. Eihän sitä kukaan voi vakuttaa ja todistaa. Mutta uskon polku on jo itsessään elämänmakuinen.  

Sinulle toivon rohkeita askelia elämääsi, missä polkusi sitten ikinä kulkeekaan juuri tänään.

(Vastaan ihan aloittajan aloitukseen, en välikommentteihin)

kiitos rohkeasta ja omakohtaisesta avauksestasi. Minä en kykene näkemään kristinuskoa siten, että se sisältää helvettiinkarkotuksia. Minä koen kirkkomme viestin niin, että Jumalan hyvä tahto koskee jokaista.

Jos sanot, ettet pysty uskomaan, saatat olla lähempänä Jumalaa kuin ne jotka kirkkain otsin vakuuttavat uskovansa. Epäilihän Jeesuksen omat opetuslapsetkin, saati me.  Ajattelen, että uskomisen polku liittyy ihmisen omaan elämänpolkuun ja eri aikoina siinä vaihtelee usko ja epäusko.

Toivotan elämääsi rakkautta ja hyvyttä. Jos ja kun kohtaat niitä, uskon että ne ovat Jumalan hyvästä tahdosta peräisin. Ehkä jonain päivänä kirjoitat uskon matkastasi jotenkin toisin kuin tänään, ei voi tietää.

Tuo ei nyt valitettavasti taida olla realiteetti. Kunta ei voi tarjota psykoTERAPIAA kaikille psykiatrista hoitoa tarvitseville, vaan mielenterveyden hoito on usein lääkehoidon + mielenterveyshoitajan/psyk.sh kannssa keskustelua. Joskus päiväsairaalaa jne. Edelleen terapian vaihtoehdot ovat yksityinen psykoterapia tai Kelan tukema terapia, joissain tapauksissa sairausvakuutuksen kustantama.

Hei.

Terveydentilastasi antaa selvityksen terapian tarvetta varten Kelalle lääkäri eikä sairaanhoitaja. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea tässä linkissä olevilla ehdoilla.
http://www.kela.fi/tyoikaisille_kuntoutuspsykoterapia   Tässä siis edellytetään mm. psykiatrin  (lääkäri) lausuntoa.

Yksityiseen terapiaan pääsee ilman lausuntoa, mutta se on kyllä melko kallista. Tosin eri terapeuttien taksatkin vaihtelevat. Myös Kelan terapiaan jää omavastuuosuus.

Älä missään nimessä laiminlyö hoitoasi tai anna periksi ja luovuta. Masennuksen hoito on hidasta ja vaatii työtä, koska masennukseen oireena kuuluu juuri toivottomuus ja uskonpuute siitä paranemiseen. Älä usko siis oireitasi vaan usko terveitä puolia itsessäsi. Niiden varaan perustuu terapia, kuntoutuminen ja toipuminen.

Kaikkea hyvää toivotan sinulle matkallesi kohti kuntoutumista.