käyttäjä-8373

Eiköhän Suomessa suurempi ongelma ole se, että suuri julkinen sektori kuormittaa kaikkien ostovoimaa. Jos julkinen sektori olisi kohtuullisen kokoinen, ostovoima olisi parempi. Tai ihmiset pystyisivät tulemaan toimeen pienemmällä palkalla ja useammalla olisi varaa palkata esim. kotisiivooja, käydä useammin kampaajalla ja ravintolassa. Sillä pienyrittäjälläkin olisi varaa palkata useampia ihmisiä töihin, kun heille ei tarvitsisi maksaa niin paljon.

Ei tämä nyt oikeasti ole niin vaikea ymmärtää.

Täytyy nostaa hattua ap:n kirkon papille, että on saanut nuoren miehen saarnoillaan uskoon! Luterilaisessa kirkossa ei kyllä noin väkevästi saarnata, se on varma!

Onnea sinulle ap, tuo on mahtavin juttu mitä voi kuvitella, että voi jakaa uskon yhdessä puolisonsa kanssa! Siunausta teille ja unohda appivanhempien äksyilyt.

Meillä 14-vuotias tyttö, joka ei urheile, joten ei syö samalla tavalla kuin joku jääkiekkoileva poika. Kuukausirahaa annetaan 20€/kk. Koulun lukukausimaksu on muistaakseni noin 700€/vuosi. Pianonsoitto 800€/vuosi. Taidekerho 200€/vuosi. Kesällä oli kolme eri leiriä (ripari, tutkijaleiri ja taideleiri), jotka maksoivat yhteensä 2000€. Ja nyt tällä viikolla oli leirikoulu, joka maksoi vähän alle 400€. (Näitä leirikouluja on joka toinen vuosi ja hintaluokka on 350-400€.)

Iso menoerä meillä on ollut hampaiden oikomahoito, joka taisi alkaa 9-10-vuotiaana. Viimeisen vuoden ajan oli aktiivisempi jakso, jolloin käyntejä oli vähintään kerran kuussa á 130€ ja lopussa kojeisiin meni jotain 500€ ylimääräistä. Välillä on ollut taukoakin kun on odotettu hampaiden kasvua, mutta kyllä tuohon vuosien varrella meni useampi tuhat euroa. Ihan tsägästä on kiinni, tuleeko tällaisia kuluja vai ei. Ja joissain kunnissa tämä onnistuu julkisellakin puolella, jolloin kulut on pienemmät. Mutta olen todella helpottunut, että se urakka on nyt ohi ja ei ole tuota jatkuvaa menoerää enää.

Vaatteita ostetaan tarpeen mukaan. Tyttö ei ole nyt pariin vuoteen juuri kasvanut, joten vaatteita ei tarvitse ostaa aina kaikkea uusiksi kerran vuodessa, vaan ostetaan sitä mukaa kun niitä kuluu puhki. Eniten käytössä olevat kengät menee pari vuotta, juhlakenkiä ei käytännössä tarvitse enää ostaa. Samaten vaelluskengät menee vielä ikuisesti, kuin myös luistimet, sukset ja monot. Ei tarvitse näitä siis enää päivittää ja siitä tulee iso säästö. Tytön ollessa 10-vuotias hairahduin ostamaan kalliin toppatakin ja otettiin siihen vähän kasvuvaraa. Kasvu hidastuikin ja loppui niin että tuolla takilla on menty jo neljä talvea! Takkia on todella käytetty koko rahan edestä.

Kampaamossa tyttö käy noin 5kk välein, hiusten leikkaus maksaa 60€. Meikkejä ei vielä ole käytössä eikä kummallista kosmetiikkaa, ihan tavalliset naamanpesuaineet ja kasvovedet. Korviin otettiin keväällä reiät ja parit korvakorut tuli hankittua samalla. Noihin meni jotain 250€. 

Kännykkä ostetaan kun vanha hajoaa. Sama pätee tietokoneeseen. Tietokonetta tosin jouduttiin hieman päivittämään kun ostettiin piirtopöytä ja siihen ohjelma. Meni vähän rautaa uusiksi, että saatiin kokonaisuus toimimaan. 

Sanoisin, että riippuu aika paljon noista harrastusmenoista, kuinka paljon rahaa palaa. Minä olen ajatellut, että nuorena pitää saada kokeilla kaikenlaista ja kehittää itseään eri alueilla. Siksi mielelläni makselen erilaisia harrastusjuttuja. Ja tiedostan myös, että meidän nörttityttö tulee halvemmaksi kuin joku jääkiekkoilija tai taitoluistelija.

Eikö sinne sairaalaan voi soittaa, jos on ensisynnyttäjä ja epävarma olo? Niin tein itse. Soitin, kun supistuksia oli tullut viiden minuutin välein parin tunnin ajan. Matkaa sairaalaan oli 100 km.

Ööö, miksi viette niitä roskia metroon? Miksette laita roskia roskikseen, kun olette vielä asemalla?

Ja jos typeryyksissänne olette menneet metroon kädet täynnä sotkevia roskia, niin seuraavalla asemalla ehditte kyllä puikahtaa metrosta sen verran ulos, että saatte vietyä ne roskat roskikseen.