Käyttäjä9781

Vierailija kirjoitti:

Naisena sanon, että se on vaan niin paljon kivempaa kun mies ottaa itse yhteyttä. Tulee mukava tunne miehestä. En tarkoita mitään lirkutteluja ja hunajanvuodatusta.

Minulla ainakin jotenkin asiaa latistaa jos otan yhteyttä ja mies kyllä vastaa, ja kaikki on ok, mutta itselleni tulee sellainen olo, että olisikohan silloin tullut mitään viestiä, ellen olisi itse ollut aktiivinen. Eli tavallaan joudun *pakottamaan* miehen sellaiseen johon muuten ei ehkä olisi ryhtynyt.

Miehen pisteitä lisää kun hän on aktiivinen, ainakin alussa.

Mulla menee tosi helposti kiinnostus jos joudun *potkimaan* miestä. Tulee mieleen, että jatkossakin joudun olemaan se potkija ja suhteen ylläpitäjä. Ei sellainen ole minun juttuni.

Miehen siis kannattaa ajatella nokkaansa pitemmälle jos on tavannut mukavan naisen. Eikä jankata, että kyllähän se nainenkin voi, voi voi, mutta eivät kuitenkaan kaikki naiset.

Miehet luulee, että naisen aktiivisuus kertoo vahvuudesta ja itsetunnosta. Minä taas ajattelen, että se kertoo joillakin epätoivoista tai kovasta tarpeesta siihen, että on joku.

Pelkäävät, että mies muuten menee ohi suun, jollei heti ala tekstaillalla koko ajan.

No, sentakia miesten kannattaa ottaa se viestin lähetys vakavasti, muuten nainen menee ohi suun. Jos se siis jatkossa harmittaa kuitenkin.

Aina paremman vaikutuksen tekee, ainakin minuun, kun ottaa sen kunnon vanhanajan puhelun käyttöön.

Siinä selviää paremmin kui twkstaillen miten kommunikointi sujuu, onko jutun aiheita, onko jotenkin kampuraa, eli onko ylipäätään eväitä jatkoon sen tai kummempaan.

Näin miehenä sanon, että tämä pätee täysin myös naisiin. Tässä ei tarvitse kuin vain vaihtaa sana mies sanaan nainen. 

Pakko sanoa, että kiinnostaa ihan todella miten ajatus menee noin?(tai arvaan kyllä omasta kokemuksesta)

Mutta onneksi ap kirjoitti, että yleistää todella paljon.  En kyllä usko, että miehet etsivät tiukoilla kriteereillä! Tästä on ihan tutkimuksiakin olemassa. Ainakin itsellä on miehenä samanlainen kokemus, että naiset eivät edes jaksa vastata aloituksiin ja edes treffeille on melkein mahdontonta päästä (no juuri syy  varmaan katsoo aamuisin peilistä) Mutta oikeasti nainen on parhaimmillaan yli nelikymppisenä kaikin tavoin. 

Hiukan surullisena aina näitä lukee näitä sinkkujen kohtaamattomuus ongelmia kun se aina menee ihmeelliseksi pallotteluksi: kun miehet on tuollaisia ja kun naiset sitä ja tätä. Itse ainakin koetan tutkiskella itseäni, että mikä mahtoi siinä omassa toiminnassa mättää ja onhan se totta, että sen "jonkun" löytäminen on kanssa vähän tuurista kiinni. 

Ja ennenkaikkea tekee kai ihan hyvää pitää vähän taukoa ja keskittyä omaan itseensä ja tehdä asoita jotka tuntuvat mukavilta.

Vierailija kirjoitti:

Onpas negatiivisia vastauksia. Minä olen löytänyt 40-vuotiaana ihanan kumppanin, hienon miehen. Enkä itsekään hassumpi ole :) Nyt yhdessä onnellisina jo monta vuotta.

Se oli silloin se, Nyt on nyt. Muutamassa uodessa on aika paljon muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

gfhgfhdfgh kirjoitti:

Ei tietenkään pysty keskustelemaan juuri siitä kirjasta, jota ei ole lukenut. Mutta kun se kirjassa esitetty asia kuitenkin vedetään ideatasolle kuten kuvasit, niin silloinhan siitä voi keskustella kuka tahansa. Aika noppapeliksi menee, jos joutuu valikoimaan seuransa sen perusteella että onkohan tuo nyt lukenut sen ja sen kirjan, että päästään keskustelemaan juuri siitä, miten asia siinä kirjassa meni. Samalla tulee joku älytön ajatus siitä, että jos ei lue paljon kirjoja, niin ei pysty keskustelemaan mistään. Omituista. Oikeastaan voisi kysyä, onko ihminen oikeasti kovinkaan älykäs, jos ei kykene keskustelemaan asioista ilman, että on aiemmin lukenut kirjan, jossa on sattunut törmäämään ajatukseen. Osaako ajatella spontaanisti ylipäänsä?

Mutta tiedäthän, että muitten ajatuksista on aina mukavampi jutella silloin kun omia ei ole ;) Mutta sitähän se yliopisto on.. Luetaan muiden ajatuksia joilla perustellaan joidenkin muiden ajatuksia ja luoja varjele jos yksikään oma ajatus löytyy niin sille ei hitto vieköön ole lähdettä! Yliopisto on omien ajatusten tuhoamislaitos.. Ja se kyllä näkyy akateemisissa... Joten yliopisto tutkimuksen ytimenä potkii itseään jalkaan. Ilmaistakseen oman ajatuksensa täytyy keksiä teennäinen aasinsilta "tieteelliseen lähteeseen". Sama ajatus ilman aasinsiltaa = epäkelpo, aasinsillan kanssa = täydet pisteet... Niin tekopyhä paikka, että oksettaa.

Tämä on kyllä hauska ketju! Naisten pitäisi haluta ei-akateemisia miehiä, ja nämä ei-akateemiset miehet sitten osoittavat omilla kommenteillaan juuri ne syyt, miksi heitä ei haluta. Miksi yksikään akateeminen nainen haluaisi miehen, jota yliopisto oksettaa?

Ei nyt ihan osunut, olen akateeminen nainen :)

onkohan nyt ihan sisäistetty metodologian kurssia?