Käyttäjä8720

Tämä syksy on ollut kyllä helvetillinen näin pk. ssa pääkaupunkiseudulla työssä olevan näkökulmasta. Kaikki ovat väsyneitä. Joka päivä säädetään työvuoroja ja kuka menee auttamaan ketä ja milloin. Sellainen tunne, että ei voi yhtään tietää aamulla, mitä voidaan tehdä, mitä pitää taas muuttaa ja pohtia. On ollut niin hankala kirjoittaa viikkokirjeitä suunnitellusta toiminnasta, kun koko ajan tieto tai vähintään aavistus, että pitää taas jotain peruuttaa tms, kun työntekijöitä poissa eikä sijaisista tietoakaan. Turhauttaa, surettaa, huolestuttaa, mitä tulee tapahtumaan seuraavina vuosina. Tätäkö samaa? Yli 30 vuotta alalla opena, en jaksaisi enää. Olisin hyvä työssäni jos saisi mahdollisuuden, nyt tuntuu niin turhalta koko työ. Nämä fiilikset joululoman lähestyessä. Voimia kaikille varhaiskasvatuksessa puurtaville ❤️