Käyttäjä8306

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein tärkeintä on, että omaa ylipäätään jonkin koulutuksen ja käy töissä ja maksaa veronsa. Loppujen lopuksi työ taitaa olla aika harvalle täysi intohimo, oli koulutus mikä tahansa. Rahanhan vuoksi sitä ensisijaisesti tehdään.

Jos et nauti työstäsi olet väärällä alalla. Ei kukaan jaksa työskennellä vuosikymmeniä nauttimatta työstään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Kaksikielisyydellä ei ole mitään merkitystä talouskasvuun. Ruotsalaiset itsekin puhuvat englantia sujuvasti ja käyttävät sitä ulkomaankaupassa.

Mitä väliä sillä on että puhuuko ruotsalaiset englantia vai ei? Englanti ei ole pakollinen kieli suomessa niin jos pakkoruotsia ei olisi niin ei olisi pakko opetella yhtään mitään vierasta kieltä ja tunnetusti pelkällä suomella ei maailmalla pärjää millään.

Ruotsi on koko kansakunnan yhteinen kieli ja vieras kieli, joka on valittu historiallisilla perusteilla ja jonka merkitys on paljon suurempi kuin esim. englannin missään vaiheessa.

Tässä ei taaskaan ole mitään järkeä.

Useimmat haluavat opiskella englantia, minkä takia pitää olla pakko opiskella pakkoruotsia jota ei tarvitse juuri missään. Pelkällä suomella ei maailmalla tosiaan pärjää millään, eikä pärjää jos osaa vain ruotsia ja suomea. Jos on pakko opiskella joku kieli se olkoon englanti.

100% suomalaisista puhuu suomea, ruotsinkielisiä suomenmaalaisia on alle 5% Suomen asukkaista.

Minkä takia haluat että ruotsi on koko kansakunnan yhteinen kieli?

Kansakunnan yhteinen kieli pitää olla suomi.

Valitsemamme kansanedustajat säätävät lait, me valitsemme kansanedustajat.

Lista pakkoruotsin kannattajista ja vastustajista eduskunnassa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000889275.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Just. Ihan samalla tavalla kuin jäätelön syöminen on syypää lisääntyviin hukkumistapauksiin.

Kukaan ei kiellä tutkimasta asioiden välistä korrelaatiota, minusta on selvää että kansan parantunut kielitaito teki suomalaisista työntekijöistä kilpailukykyisempiä.

Mitä tarkoitat tällä? Pakkoruotsista on hyötyä ainoastaan Pohjoismaissa. Monipuolisesta kielitaidosta hyötyisi enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän natossa mikään pelota, miksi pelottaisi?

Kun ”pääsemme” naton jäseniksi, niin AV-mammatkin saavat kunniaa siitä, että heidänkin poikiansa tullaan lähettämään eri sota alueille milloin minnekinpäin maailmaa sotimaan, ihan oikeasti osallistumaan sotilaana sotaan.

Osa pojista voi jopa palata kotiinsa, osa sotavammaisina, osa lyijyarkuissa kuolleina ja osa tietysti räjähtää pommien mukana atomeiksi, sekä osan ruumis katoaa sotatatereelle ja jää niille teilleen.

Mutta tokihan mammat saavat kunniakirjan valtiolta menettämästä pojastaan muistoksi.

Sitten kun tuonne kerätään poikianne, ei sitä tulla kysymään, että haluaisitko lähteä vai et, vaan osallistumisesta ilmoitetaan käskynä joka tarkoittaa pakko osallistumista ja silloin nuori mies pääsee nauttimaan uutta elämänkokemusta.

Kieltäytyminen on täysin poissuljettu, poika kyllä haetaan sinne vaikka väkipakolla.

Nato on hieno asia, uskokaa nyt vaan poliitikoitamme.

Kun Venäjä hyökkää ei kysytä haluammeko kuolla pommeihin vai luoteihin. Siviilejä kuolee luultavasti paljon enemmän kuin sotilaita koska taistelualueena on koko maa,  venäläiset eivät kunnioita mitään sopimuksia. Suomalaisia sotilaita olisi noin 250 000 5%, siviilejä 5 250 000 95%. Jatkosodassa siviilitappiot olivat 1%, enää ei onnistuisi.

Huhtasaaren ennustamat 10 ydinpommia ensi-iskuna asutuskeskuksiin tappaisivat helposti miljoona ihmistä, en tosin usko että venäläiset heti käyttäisivät niitä, Pietari  on onneksemme lähellä. 

Virolaisia kuoli Afganistanissa 2001-2011 8 henkeä, jos tällä lailla saavat estettyä Venäjän hyökkäyksen se kannattaa.

Suomalaisia varusmiehiä on kuollut 160 1995-2015. Ilman tappioita emme selviä jatkossakaan.

Raaseporissa kuoli taas kuukausi sitten neljä. 

Natoon liittyminen ei nostaisi tappioita paljoa muualla taisteltaessa, suomalaisten siviilien riski kuolla laskisi yli 99% koska Venäjä ei luullakseni uskalla hyökätä nato-maahan.

Voimme valita muutaman ammattisotilaan kuoleman ja miljoonan suomalaisen siviilin kuoleman välillä.

Suomalaisia varusmiehiä ei lähetetä edes YK:n rauhanturva operaatioihin.

Jos olisit suomalainen tietäisit tämän.

Kotimaasi varusmiehiä kuoli Afganistanissa  yli 10 000 1979-1989, virolaisten tappioista silloin en löytänyt tietoa. Virolainen  työkaverini kertoi että kysyitte kyllä ketkä haluavat lähteä mutta lähetitte sotimaan ne varusmiehet jotka eivät halunneet sotaan.

Miehitettyinä varusmiehemme joutuisivat osallistumaan tällaisiin operaatioihin, kannattaa muistaa Naton ja Venäjän ero joukkojen koostumuksessa. Natossa varusmiehen ei tarvitse pelätä joutuvansa sotimaan ulkomailla. Venäläiset eivät  ole koskaan paljoa välittäneet omista tappioistaan, valloitettujen alueiden varusmiesten tappioista eivät ikinä yhtään.

Syynä on nuorten  aivojen kehittymättömyys. Tv:ssä on ollut dokumentteja asiasta, Tutkimuksia on runsaasti, tässä juttu vähän vanhemmasta.

Aivot aikuistuvat vaiheittain

Aivotutkijoiden mukaan vasta 25-vuotiaan aivot ovat kypsät.

Teksti: Juha Rudanko Julkaistu numerossa 8 2008 Maailman kuvalehti.

On tiedetty pitkään, että nuoren ihmisen käytös ja maailmankuva muuttuvat merkittävästi 18 ja 25 ikävuoden välillä. Nyt tiedetään, että myös nuoren aikuisen aivot kehittyvät.

MIT:n eli Massachussetts Institute of Technologyn hanke on koonnut yhteen viime vuosina tehtyä tutkimusta nuorten aikuisten aivojen kehittymisestä.

"Tärkeimmät muutokset tapahtuvat aivojen etuotsalohkossa, joka säätelee päätösten tekemistä, riskien arvioimista, tulevaisuuden ennakoimista, ongelmanratkaisua ja tunteiden hallintaa. Etuotsalohkon hermoista tulee tehokkaampia. Ne myös kommunikoivat useammin aivojen muiden osien kanssa, jolloin aivot kokonaisuudessaan toimivat yhtenäisemmin", kertoo Young Adult Development -hankkeen johtaja Rae Simpson.

Simpson pitää muutoksia nuoren aikuisen aivoissa hyvin merkittävinä.

"Niillä on valtavan suuri vaikutus siihen, miten nuori aikuinen osaa käsitellä vahvoja tunteita, suunnitella tulevaa tai asettaa asioita tärkeysjärjestykseen." ...

"Aivojen aikuisuuden määrittävät aivoalueiden koko ja hermokoostumus. Tutkijat sanovat, että nuorten aikuisten aivot näyttävät vanhempien aikuisten aivoilta vasta 25-vuotiaana", Rae Simpson kertoo.