Käyttäjä8306
Seuratut keskustelut
Kommentit
Uskonto ei liity mitenkään jouluun, talvipäivänseisauksen tienoilla on juhlittu vuosituhansia.
Wikipedian mukaan kristityt viettävät joulua jonkun Jeesuksen kuvitellun syntymän muistoksi, tästä taisi olla koulussa puhettakin. Jeesustelu ei ole ikinä kuulunut minun jouluuni.
"Joulu
Joulu on vuosittainen joulukuun loppuun sijoittuva juhla. Se on vanha ja yleinen juhla eri puolilla maailmaa.[2] Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi.[3] Useimmissa maissa joulupukin hahmo, joululahjat ja yhdessäolo ovat keskeinen osa joulua. Joulun vietto alkaa Suomessa jo jouluaattona (24. joulukuuta), mutta joulukuun 25. päivä on kuitenkin varsinainen joulupäivä[4].
Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä.[2] Suomen kielen sanat joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.[5] Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[6] Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla (yule), Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri[7]."
Tästä ei kannata keskustella nyt. Pitäkää kuitenkin asia mielessänne .
Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019 ja niissä valitaan vaalikauden 2019–2023 eduskunta.
https://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2017/11/06/pakkoruotsin-puolust…
Ehdotuksemme saamat vastaukset osoittavat, kuinka päättäväisesti pakkoruotsin puolustajat välttelevät asiakeskustelua. Kielivapauden puolesta esitettyihin järkiperusteluihin ei edes pyritä vastaamaan. Erityisen vaikeaselkoinen oli RKP:n puheenjohtaja Henrikssonin lausunto, jonka mukaan ruotsin kielen pakollisuus tulee säilyttää, koska ”Suomi tarvitsee vähemmän ummehtunutta nationalismia ja enemmän yhteyksiä maailmaan.”
On vaikea hahmottaa, miten vaikkapa ranskan tai saksan lukeminen ruotsin sijaan vähentäisi yhteyksiämme maailmaan. Ja mitä nationalismiin tulee, niin ruotsihan on Suomen kansalliskieli. Eikö pienen kansalliskielen pakko-opetus suurten maailmankielten kustannuksella nimenomaan ole ”ummehtunutta nationalismia”?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulle kyllä ulkomailla ole bussissa tai junassa tulleet miehet puhumaan???
Ja jos ois niin yksin ulkomailla oisin kyllä vaihtanut paikkaa!
Mutta ulkomailla naisia kunnioitetaan enemmän kuin suomessa.
Ulkomaat tässä aika kärjistetysti, mutta Espanjassa, Intiassa, Italiassa, Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä ei. Suomessa aika usein joku junde tulee metrossa jotain selittään.Ei kyllä ole mullekaan tulleet tuntemattomat juttelemaan ulkomailla (Ruotsi, Saksa, Italia, Hollanti, Tsekki) juttelemaan muuten kuin avoimilla iskuyrityksillä. Ihmiset joiden olen nähnyt juttelevan noissa maissa toisilleen ovat ilmiselvästi tunteneet toisensa.
Onko lie sitten niin että kun humalaiselle suomimiehelle Thaimaassa katunainen on vastannut, niin naisia on ulkomailla helpompi lähestyä?
Tavallinen ulkomaalainen nainen ei varmasti ala suomijuntin kanssa niitä näitä juttelemaan.
Tarkoitatko juntilla ruotsia osaamatonta suomalaista? Vaikka olen hukannut ruotsin taitoni koska en ole sitä tarvinnut tästä ei ole ollut mitään haittaa missään. Ulkomailla on paljon helpompi jutella miesten ja naisten kanssa, englannilla pärjää hyvin nykyään, nuoret opiskelevat sitä kaikkialla. Vanhemmat ihmiset ilahtuvat kun huomaavat että olen opiskellut maan virallisen kielen, ruotsin taidostani eivät ole kyselleet eivätkä pidä minua junttina vaikka en sitä osakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, itse olen ns. lähivanhempi (lapset vuoroviikoin), mitään elareita ei maksella. Saan lapsilisät, mutta ne eivät kata edes lasten hoitomaksuja (maksan ne kokonaan).
Muutenkin maksan lasten kaikki isommat kuluerät. Tilanne oli kyllä jo sama ennen eroa. Ex-mies nyt on mitä on, toista ei voi muuttaa, pääasia, että eron jälkeen on edes muuttunut osallistuvaksi isäksi.
Tässä se ap pointti tuli lapsilisän muodossa. Ei se lapsilisän kuulukaaa kattaaa vaan sen ja vanhempien osuuden.
Pointti tässä oli, että maksan siis lasten kulut kokonaan, lukuunottamatta ruokakuluja isän luona. En ole missään väittänyt, että lapsilisien tulisi riittää lasten elatukseen (halusin vain ilmaistam että kattavat vain pienen osan lasten kuluista). Lapsilisiä saavat myös ydinperheessä elävät, ei siis mitenkään liity tähän lähivanhemmuusasiaan.
Edelleen vain jatkat tilanteesi selostamista, vaikka viesti viestiltä on ilmeisempää ettei se liity otsikon aiheseen.
Siis tähänkö sai kirjoittaa vain ne lähivanhemmat, joiden mielestä elarien ja elatusavun pitäisi kattaa kaikki lasten kulut todisteena sinulle siitä, että kaikki lähiäidit ovat sellaisia?
Yleensä on tapana kirjoittaa otsikon aiheesta, eikä leperrellä sen ohi, vaikka kuinka olisi sisäinen palo päästä kertomaan kuinka juuri minulla on asiat.
Koska luet palstaa ensimmäistä kertaa annan anteeksi tietämättömyytesi.
Parasta suomen kielessä on että yleensä yhdyssanan merkityksen ymmärtää vaikka ei olisi koskaan kuullut sitä.
Suomenkielisen sanan osaa myös kirjoittaa opettelematta jokaista sanaa erikseen.
Englantia opiskellessaan äidinkielenäänkin sitä puhuvat joutuvat opettelemaan melkein jokaisen sanan kirjoitustavan.