Käyttäjä7437

Mitä lisöisit yo-juhlamenuun?

Suunnitteilla aika perinteiset tarjoilut. Muutamaa salaattia, kasvispiirakkaa, voileipäkakkua (liha ja kala), vadelmakakkua, suklaakakkua, juustokakkua, pikkuleipiä, marenkeja. Olisiko jotain ei niin perinteistä vielä? Mitä?

Mitä tehdä kun olet löytänyt TÄYDELLISEN MIEHEN jota rakastat, mutta joka haluaa kanssasi vain FWB-suhteen?

Mies on kaikin puolin täydellinen, maailman komein, lihaksikas, hauska, erinomainen sängyssä, listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta jätän välistä, että päästään asiaan, jokainen varmast osaa kuvitella täydellisen miehen itselleen.

Nyt olemme Friends with Benefits suhteessa. Olen miehen rakastunut kovemmin kuin keneenkään ennen. Kuitenkin mies ei halua vakavempaa, ei hänellä muita ole, mutta hän haluaa pitää tämän vain FWB-suhteena.

Se satuttaa minua että suhde ei tästä etene, mutta samaan aikaan tämä on kuitenkin paljon parempi kuin olla ilman tai jonkun muun kanssa, jota vastaan en tunne samoin. Haluaisin kuitenkin lapsiakin joku päivä.

Myös mielessäni on jopa alkanut pyöriä "taktiikoita", että miten saisin tästä miehestä ihan oman miehen, vaikka tiedän että suhde asioilla ei pitäisi taktikoida, mutta tämä on elämäni mies, siitä olen varma.

Onko kohtalotovereita tai onko mitään vinkkejä mitä tässä pitäisi tehdä?

Heli näyttää kahden päivän ruokansa nämä 11 kuvaa suomalaisten arjesta kiteyttävät rahapulan.

Tätä on oikea köyhyys.

https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008768520.html

En kestä enää pienen pientäkään stressiä. Miten saada takaisin edes vähän sietokykyä?

Lyhyesti: takana joitakin vuosia sitten sairastettu työuupumus ja lisäksi useampi todella rankka elämäntapahtuma ja menetys. Näiden seurauksena menetin kaiken kyvyn sietää pienintäkin stressiä. On ollut saikkuja, keskusteluhoitoja (psykologi, hoitaja, lääkäri), unilääkkeitä ja vaikka mitä. Olen mielestäni noista rankoista asioista päässyt jotenkin yli mutta stressinsietokyky ei koskaan palautunut.

Vaikkapa yksi pieni lasku, jonka unohdin maksaa on minulle niin kova stressi että meinaan suistua raiteiltani sen vuoksi. Tai jos pitäisi kiireessä ehtiä jonnekin. Tai jotain vastaavaa pientä.

Mitä hyötyä synnyinpaikastasi on sinulle ollut, esimerkiksi tietystä kaupunginosasta

Lapsuuden Malminkartanossa viettäneenä olin pitkälle aikuinen ennen kuin törmäsin tällä palstalla ensimmäistä kertaa siihen todellisuuteen, että on oikeasti olemassa ihmisiä keiden mielestä esimerkiksi vuokralla asuvat ovat muuta väestöä huonompia ihmisiä. Kyllähän meilläkin oli jonkin verran kiusaamista, mutta ainakaan kukaan ei luullut olevansa muita parempi. En tiedä onko siitä varsinaisesti hyötyä, mutta pidän itseäni muihin avoimesti suhtautuvana ihmisenä ja mielestäni ylimielisyys rumentaa ihmistä valtavasti.

Miten parisuhteen muodostamisesta aikuisena tuli näin vaikeaa?

Täällä näyttää olevan jo ketju parikymppisistä, mutta oma ihmettely kohdistuu nyt sellaisiin 40-50 -vuotiaisiin.Olen (N, 50+) ollut nyt sinkkuna muutaman vuoden ja haussa on parisuhde. Treffiäpit ja deittisivustot testattu, livessäkin käyty (koronaa ennen ja koronan jälkeen), mutta huonolla tuloksella.Ravintoloissa on ollut enimmäkseen varattuja, Tinderissä ym. vain seksiseura haussa.Varsinkin nyt viime vuosina on tullut selkeä trendi, että miehet eivät näytä haluavan parisuhdetta. Kaikki tuntuvat haluavan vai seksiseuraa, FWB, FB, ONS, mitänäitänyton.Varsinkin Tinderissä on ilmiönä, että mies SANOO haluavansa parisuhdetta, mutta juttelun alettua onkin kiinnostunut vain pelkästä seksiseurasta. Ei missään nimessä mitään pysyvää, vakituista, jotain kestävämpää.Ja mietityttää että MIKSI?Onko sormet palanu niin pahasti, että ei enää parisuhde kiinnosta?Onko maailma muuttunut niin, että tämän ikäluokan miehet eivät enää halua kumppanuutta, yhdessäoloa, ehkä jopa yhdessäasumista?