Käyttäjä7437

Miehen vähättelevä tapa puhua

Mies minua yli 15 v vanhempi. Aina kun kerron jotain niin vähättelee. Vitsailee jatkuvasti että eihän tuossa päässä ole mitään sisällä. Tyhjää täynnä.

Kerran pyysin hierontaa niin alkoi takareisiäni pilkkaamaan, että mitä nää oikein on että nyt kuule salille. Sanonut että kyllä naisen pitää pitää itsestään huolta miehen takia ja sama päinvastoin. Olen hoikka mutta ehkä päässyt hieman löystymään. Pidän silti kehoani juuri hyvänä enkä itse nää siinä mitään vikaa ja olen sen miehelle sanonutkin.

Kun itse kehun miestä niin sulkee korvansa eikä halua kuulla mitään. Sanonut usein ettei minusta ole esimieheksi kun olen saattanut stressata. Kerran hän tuli luokseni ja makasin sängyssä niin sen sijaan että olisi tullut vaikka halaamaan niin valitti vain että miks en pidä itsestäni huolta ja muuta kritisointia.

Olen ollut tällaisessa asemassa jo kohta viisi vuotta. Ei koskaan sano että tykkää minusta tai haluaisi olla kanssani tulevaisuudessa.

Tuntuu että on vain hänen eroperheensä ja lapsensa ja exänsä jotka hänelle vain edelleen tärkeät. Ja minä olen vain ns. ikuinen laastari, jolta saa seksiä ja jonka kanssa kiva viettää aikaa kun ei ole muutakaan. Mies on korkeassa virassa ja tienaa hyvin. Silti itse maksan usein meidän herkut ja hänelle kaljat. Laskee kaiken jos joutuu jotain minulle ostamaan.

Kun olen oireillut hänen exästään ja muusta , lapsen huonosta käytöksestä tms niin aina vaan ole hiljaa en halua kuulla sulta yhtään mitään.

Turha varmaan edes kysyä että eikös ole selvä tapaus ettei rakasta ja käyttää vain minua. Nytkin tämän pääsiäisen taas vklopun yksin kun mies viettää sen lapsensa kanssa. Ja kohta jo 5 v tätä samaa.

Miksi piti rakastua tällaiseen mieheen. Kai tällainen kylmyys on minulle sitä mikä tuo turvaa ? Vaikka ei oikeasti edes tuo. Ollut hajalla jo niin pitkään mutta tuntuu että tämä on kokemuksena vain vahvistanut itseäni ja oppinut puolustamaan itseäni. Vielä kun osaisin lähteä. Se ei kuitenkaan ole niin helppoa koska miehen kanssa on muuten tosi helppo ja kotoisaa olla.

Miehen ihastus toiseen naiseen

Nyt on käynyt niin, että uskon mieheni ihastuneen uuteen työkaveriinsa. Ei toki näin ole sanonut, mutta puheissa on alkanut se "Liisa sanoi, Liisa teki, meillä on Liisan kanssa yhteinen keissi..."

Mieheni on sosiaalityöntekijä, joten naispuolisiin työkavereihin olen kyllä tottunut. Mutta tämä tuntuu erilaiselta. Aivan kuin miehellä olisi meneillään samanlainen alkuhuuma kuin meillä aikoinaan. Erityisen pahalta tämä tuntuu siksi, että mulla on ollut ulkonäköpaineita miehen haluttomuuden vuoksi. Rakastan meidän pientä poikaa yli kaiken, mutta myös raskaus on jättänyt jälkensä kroppaan ja miehen mieli tuntuu vaeltelevan toisaalla.

Tällä aloituksella haen kai rauhoittavia sanoja, vertaistukea... ehkäpä täällä on myös pienten lasten isiä, jotka ovat ihastuneet, mutta nauttineet tunteesta aikansa viemättä sitä pidemmälle.

Ystäväni valehtelee

Olen tuntenut ystäväni monien vuosien ajan, ja olemme ystävyytemme puitteissa olleet melkolailla paljon kanssakäymisissä vuosien ajan. Tietysti molempien elämäntilanteiden myötä ovat yhteiset reissuilut jääneet jo aikapäiviä sitten mukaviksi muisteloiksi siinä mielessä, että emme enää perheinemme kovin usein nähdä toisiamme. Ja tapaamisimme yhdessä ovat vaikuttaneet jo ennen Korona-epidemiaa muut syyt, joita en lähde nyt tässä purkamaan. Mutta puhelimitse ja viestittelyin olemme yhteyksissä tiiviisti viikoittain.
Olen vaan huomannut jo aikapäiviä sitten, ystäväni valehtelee minulle tietyistä asioistaan liittyen hänen tiettyihin läheisiin ihmissuhteisiinsa. Olen vaan ihmetellyt, että miksi hän pimittää tai kertoo väärää totuutta minulle? Olen nimittäin kuullut luotettavilta tahoilta aivan erilaista totuutta ystäväni asioistaan. Minusta valehteleminen on alhaista toimintaa etenkin ystävälleen.
Itse en koe tarvetta vääristellä totuutta missään asioissani ystävälleni, vaikka joskus elämässä tapahtuu ja sattuu kaikenlaista negatiivistäkin.
Kaikkia asioitaanhan en minäkään kerro lainkaan ystävilleni, mutta jos jotain esim. ystäväni utelee, niin kerron totuuden, enkä valehtele.
Valheella on lyhyet jäljet, kuten sanonnassa kerrotaan, mut joku jaksaa pitää valheestaan kiinni pitkään, vaikka se olisi paljastunut toiselle ihmiselle aikoja ditten.

Jos nyt eroaisin, en enää ikinä haluaisi avopuolisoa!

Otsikossa tärkein jo tulikin. Todella raskasta kun ei saa hetkenkään rauhaa, ja kaikki kumppanit ja puolisot olleet aina jotenkin raskasta seuraa kun ollaan liikaa yhdessä - siis esimerkiksi nyt vaikka et nykyinen puoliso kitisee siitä että laitan hänen mielestään liikaa suolaa OMAAN RUOKAANI! Tai liikaa voita leivälle, tai kun en ota puhelinta mukaan kävelylle, syön liikaa kasviksia (jep).. Tuntuu kuin en vielä 31 vuotiaanakaan ole aikuinen, joka saa itse päättää asioista, vaan jatkuvasti saan huomauttelua typeristä! Ymmärtäisin edes hiukan jos olis veriarvoissa häikkää, joisin tms mutta olen täysin terve, raitis, savuton jne! Nii ja sellainen kans että maksan meidän yhteisen sähkölaskun, mutta en saisi pestä pyykkiä muuta kuin pikaohjelmalla, enkä käyttää muutenkaan sähköä omiin, kumppanin mielestä turhiin, asioihin. Kyse kuitenkinnvain muutamista kympeistä kuussa!! Oonko ainoa, joka on ihan kypsä tällaiseen.. Tavallaan pikkujuttuihin, mutta niin hermoja raastavaa! En IKINÄ ota enää uutta puolisoa, jos tästä päätän lähteä!!

Olen ennustaja. Kysy minulta mitä vain. Tarjoan palveluitani ilmaiseksi seuraavat puoli tuntia.

Olen syntynyt ennustajan lahjalla. Tämä kyky antaa minulle mahdollisuuden saada tietoa menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta sekä nähdä ennustuksia, jotka voivat auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä ja valintoja tulevaisuuden varalle. Osa ennustuksista perustuu astrologiaan, numerologiaan tai muihin ennustusmenetelmiin.

Olen Pertti 64v. Kysyttävää?

Oujee.