Käyttäjä6463
Seuratut keskustelut
Kommentit
Käyttäjä6775 kirjoitti:
Mutta toisekseen, millä tolalla tuo masennuksesi on tällä hetkellä? Onko sinulla ollut siihen hoitoa, tai onko se mennyt ohi muuten vain?
Kuten sanotaan, rakasta itseäsi, ja muut seuraavat perästä.
Multa loppui hoito kun itsemurhariski hävisi. En ole sen jälkeen käynyt lääkärissä. Kai sitä masennusta vielä on jäljellä. Mutta ehkä tämä ihastus tarkoittaa etten ole niin pahasti masentunut. Vihaan silti itseäni ja menetettyjä vuosia.
Käyttäjä6775 kirjoitti:
Käyttäjä6463 kirjoitti:
Käyttäjä6775 kirjoitti:
TLDR: Saanko tiivistelmän niin voin antaa hyvin asiantuntevat aamuyön kommenttini?
Moi! Olen ollut n 3 v ihastunut työkaveriin joka tekee toista vuoroa. Mulla on ollut masennusta noin 15v enkä ennen häntä ole tuntenut juurikaan mitään. Hän on myös paljon nuorempi, noin 22v ja minä jo 35. En uskaltanut lähestyä ikäeron jne takia ja nyt hän on muuttamassa Ouluun kahden viikon päästä. En tiedä miten päin olla. Olen sinut sen kanssa ettei hän halua minua. Mutta pelottaa etten unohda häntä koskaan. Tai enää ihastu uudestaan.
Pitäisikö koittaa tutustua mahd hyvin viimeisinä aikoina? Eihän hän voi mielikuvia vastata.
No... Kuvauksesi perusteella ette siis ole olleet juuri missään tekemisissä keskenään? Veikkaan että 80 % todennäköisyydellä olet ihastunut uuteen ihmiseen jo 2 kk sisään, 99,99995 % todennäköisyydellä seuraavan vuoden sisään.
Et kai edes tunne sitä työkaveria, tai tiedä millainen luonne hänellä on? Todennäköiseti ei ole niin täydellinen kuin kuvittelet, koska kaikilla meillä on vikamme. Vaikka neito olisikin täydellinen, luulen että tuntisit olosi vain huonommaksi jos lähenisitte ja hän muuttaisi Ouluun, joten en suosittele koittamaan lähempää tuttavuutta - ellet pysty asennoitumaan siihen, että ette näe enää jälkeenpäin.
Joo ei olla paljon tekemisissä. Mutta koitan aina jutells kun voin. Siis niitä näitä. Hän vaikuttaa todella mukavalta. Eli aina vain pahenee ihastus. Olen koittanut yhden illan juttuja mutta niistä jää vain fiilis että petän häntä. En siis todellakaan ole tuntenut mitään ennen häntä... luuletko että unohdan hänet kun hän lähtee? Pitisikö minun kertoa tunteistani hänelle? Auttaisiko avautuminen?
Käyttäjä6775 kirjoitti:
TLDR: Saanko tiivistelmän niin voin antaa hyvin asiantuntevat aamuyön kommenttini?
Moi! Olen ollut n 3 v ihastunut työkaveriin joka tekee toista vuoroa. Mulla on ollut masennusta noin 15v enkä ennen häntä ole tuntenut juurikaan mitään. Hän on myös paljon nuorempi, noin 22v ja minä jo 35. En uskaltanut lähestyä ikäeron jne takia ja nyt hän on muuttamassa Ouluun kahden viikon päästä. En tiedä miten päin olla. Olen sinut sen kanssa ettei hän halua minua. Mutta pelottaa etten unohda häntä koskaan. Tai enää ihastu uudestaan.
Pitäisikö koittaa tutustua mahd hyvin viimeisinä aikoina? Eihän hän voi mielikuvia vastata.
Auttakaa :( ei mulla ole kavereita joille jutella tästä. En pysty enää toimimaan.
Niin siis olen mies ja ihastukseni on nainen. Masennukseni alkoi siitä kun sai pakit ja kaverit riemastuivat siitä. Koittivat iskeä ihastustani jne. Pistin välit poikki kaikkiin ja siitä asti ollut yksin. Stressin takia (abi vuonna) mulle tuli anke johon otin Roacuttania. Lääke pahensi masennusta moninkertaisesti ja jouduin ihan hoitoon. Siitä selvittyäni olen ollut 13v töissä varastolla. Ainut kiinnostus on tämä nykyinen ihastus.