Käyttäjä42257

Eikös Roomankin lopun aluksi ole esitetty moraalin löystymistä ja kaikenlaista irstailua? Tulee tällaisista uutisista entistä enemmän sellainen olo, että länsimaiden hegemonian iltarusko kajastaa. 

1. Surullista, että on ihmisiä, joiden elämä on niin tylsää, että pitää loukkaantua muiden puolesta.

2. Surullista, että on Nuorgamin tyyppisiä ihmisiä, jotka huomionhakuisuudessaan aiheuttavat vahinkoa suurelle joukolle ihmisiä. 

3. Erittäin mielenkiintoista, miten kulttuurinen appropaatio hyvinkin usein määritetään kaupungissa asuvien proggressivien toimesta, eikä niiden, joiden kulttuuri on kyseessä. 

4. Miten tämä nykyinen progressiivinen liike voikin kulkea yhdestä facepalmista toiseen?

Koskahan ketjuun tulee ensimmäinen boomer selittämään miten nuoret ovat löysiä ja pilalla?

Vierailija kirjoitti:

En tarkoita että olisi huono tämä Uusin, ei ollenkaan! Tykkään niistä aiemmistakin. Tarkoitin että suomalaisessa ohjauksessa ei usein tajuta avata sitä tapahtumaa millään tavalla, vaan ikäänkuin usein luullaan että katsoja tajuaa sen avaamattakin koska kirja.  Tämä korostuu erityisesti juuri Tuntemattomassa sotilaassa.

Aivan, eihän siinä edes tietäisi, mikä vaihe sodassa on menossa, jollei tietäisi tarinaa jo ennestään. Vasta siinä vaiheessa kun linjat murtuu ja jengi painelee pitkin metsäteitä pakoon niin tajuaa, että taitaapi olla se perääntymisvaihe menossa.  

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Ehkä hieman tyly kommentti mutta mielestäni on jotenkin loukkaavaa, että oman isän äkillisen menehtymisen yhteydessä puhutaan samalla viikolla kuolleen lemmikkikoiran  aiheuttamasta surusta. 

Häh? Jos kaksi rakasta kuolee, toista ei saisi surra? Suru on erilaista, mutta kenelläkään ei ole oikeutta kieltää suremasta molempien menehtymistä.

Isäsuhteita on monenlaisia. Omasta näkövinkkelistä katsottuna jonkun lemmikkikoiran kuolema olisi surun osalta täysin merkityksetön tapahtuma verrattuna oman isän äkilliseen kuolemaan. 

Kukaan ei määritä toisen kokemusta. Oma isä oli hyväksikäyttäjä.

AP varmasti myös lenkkeili koiran kanssa, tärkeä rutiini poissa.

On hyvä ymmärtää että ollaan eri yksilöitä ja jokaisella eri tapa reagoida. Ei parempi tai huonompi, vain erilainen.

Hyvin sanottu, olen samaa mieltä. Yritinkin tuoda esille omaa näkemystäni. Ei ollut tarkoitus syyllistää tai kritisoida kenenkään reagointia vaikka se minusta olisikin kummallista.