Käyttäjä40426

70-80-luvuilla olin koululainen ja muistan, että sunnuntait olivat ihanan rauhallisia ja verkkaisia. Siihen aikaan oli tapana, että perheet kyläilivät toisissaan. Useimmiten kyläilyjä ei sovittu etukäteen (paitsi, jos kyseessä oli jonkun nimi- tai syntymäpäivä). Jos ei kyläilty tai kotona ollut vieraita, niin käytiin perheen kanssa kävelyillä (tai pyöräilemässä) ja leikittiin kavareiden kanssa (useimmiten ulkona). Itse tykkäsin piirtää, lukea ja kuunnella kasettimankasta musiikkia omassa huoneessani. Äiti teki sunnuntaisin vähän parempaa ruokaa (usein hirvi- tai lintupaistia) ja aina oli myös jotain hyvää jälkiruokaa (jotain leivonnaista, marjakiisseliä, marjarahkaa tai jätskiä). TV:stä katsottiin koko perhe yhdessä mm. luontodokumentteja ja Pieni talo preerialla -sarjaa. Illalla ennen nukkumaan menoa laitoin kouluvaatteet valmiiksi. Läksyt oli tietysti tehty jo perjantaina. Ah, lapsena elämä oli ihanan selkeää ja kunnollista!