Käyttäjä38596

Tämä vanha kommentti tänne jäi, kun en sitä saa poistettua. No. Samaa asiaa.

Täällä niin paljon mussutetaan, että ”kuvittelet vaan”. Hyvähän se on ihmisten sanoa, joilla ei ole kokemusta! (Suurimmalla osalla.) Mutta minulla on! Kävelen hassusti luustostani johtuen ja olen hieman pullea. Kuitenkaan en kävele NIIN vaivalloisesti, että ihmiset ensisilmäyksellä näkisivät että on luustovika, vaan ilmeisesti ajattelevat että omasta halustani ”löntystän”. No... Minulle virnuillaan parhaimpina päivinä, kun oikein ruuhkaisessa kaupungissa kävelen, niin kymmeniä kertoja. Kymmeniä. Eli tiedän hyvin miltä sinusta tuntuu. Olen kasvoiltani ihan ”normaali”, nättikin, mutta kulkemiseni on hankalaa ja tämä tuntuu olevan niin niin monelle huvittava yhdistelmä. Kyllä ketuttaa! Ja päivittäin! En osaa oikein neuvoa mitenkään, kunnen itsekään ole ratkaisua keksinyt, mutta kerron että kohtalotovereita on. Ja en liioittele, olen ihan yleinen naurun kohde. Ja nimenomaan bussikuskeista vastaantuleviin tai kassaneiteihin saakka virnuillaan. Noh. Joskus on parempia päiviä, että ketut välitän, mutta sitten on niitä päiviä kun ketuttaa jokin muu asia ja haluaisi vaan massan seassa mennä, mutta saa niitä virnuiluja osakseen kymmenittäin... Niin silloin kyllä tuntuu, että voisi jolle kulle sanoa suoraan, että ”Kuule; on luustossa vikaa, perhana!” Ja mitä sitten vaikkei olisikaan, mikä tekee toiselle virnuilusta niin sallittua? En ymmärrä. Kommenttisi on vanha, et ehkä näitä enää lue, mutta jos haluat ystävän niin tässä olisi! Tsemppiä.

Joojoo yhdysviiva puuttuu

Tämä on jo vanha keskustelu, mutta minulle virnuillaan IHAN koko ajan. Kävelen vähän hassusti (varpaiden luustoissa poikkeavuuksia) ja monesti päälläni on vain mukavat vaatteet, eikä viimeisen päälle mietittyjä asukokonaisuuksia. On alkanut suorastaan ärsyttämään nämä lukuisat virnuilut per päivä. Tekisi mieli laittaa lappu otsaan, että hei minulla on synnynnäisiä luustovikoja! En huvikseni ”löntystele”. Mikä siinä on niin vaikeaa olla virnuilematta? Yrittäisivät edes katsoa muualle tai purra huulta, mutta ei. Kai se on jotenkin ”sallittua” nyky-yhteiskunnassa. Kyllä minä tiedän, etten ole viehkeä, mutta voisiko ihmiset ymmärtää että synnynnäisiin ”vikoihinsa” on aika hankala vaikuttaa??? Kyllä minä sen jo tiedän, ei minulle tarvi sitä olemuksellaan näyttää kokoajan!