Käyttäjä30514

Tein uudelle miespuoleiselle deitilleni rumpurentoutusta ns hoitorummulla. Muutama kk sen jälkeen hän soitti minulle vihaisen puhelun, jossa syytti minua etttä olin avannut jotkut kanavat pahoille hengille ja hän voi huonosti :D

Ja mihin sitten laitoin tavallisesti pois heitettävät tavarat: ne myin josta ajattelin saavani rahaa (mutta jos ei viikkoon pariin liikkunut, niin lahjoitin pois) ja loput hyväntekeväisyyteen (ovelta haettiin, mm. itärajan taa) tai roskiin. Kannattaa luopua välillä tarpeesta tienata tavaralla, ja ajatella vaikkapa sitä, että antaa osuutensa tarvitseville. Sekin tuo hurjasti iloa mitä ei rahalla saa!

Voin kertoa omasta matkastani. Mulla oli myös pienessä asunnossa ihan liikaa tavaraa. Ahdisti sotkut ja siivoaminen myös, kun tuntui ettei ikinä saa aikaan pysyvää järjestystä. Apuun tuli Konmari jonka avulla sain tavaraa vähennettyä valtavat määrät. Keräsin saman aiheiset kamat yhteen ja vähensin ne vähintään kuudenneksen alkuperäisestä. Heitin pois vaikka tuli olo että EHKÄ joskus oli käyttöä. Vuosien päästä voin sanoa, ettei ollut. Ja jos jotain tarvitsee, niin sen voi ostaa sitten kaupasta tai hankkia jotenkin muuten uudelleen. Eli rohkeus päästää irti on iso avain. Toinen oli lipastoista ym. irrallisesta säilytystilasta luopuminen. Ja lopputuloksena oli tilanne, että jopa kaapeissa oli tyhjää tilaa! Ja mikä parasta. Nyt rakastan siivoamista ja järjestelyä, koska tavaraa on kohtuudella. Ja kaikille oma paikka! Kun luovut tavarasta, huomaat saavasi siitä niin paljon nautintoa, että et halua enää kerätä roinaa nurkkiin. Vähällä pärjää oikeasti ihminen. Ja niin tavaran kuin rahankin kierrättäminen pitää energian liikkeellä. Se tulee mitä tarvitaan, kun päästetään irti siitä mitä ei tarvita!