Käyttäjä29501
Seuratut keskustelut
Kommentit
Eikö lainaan voi saada lyhennysvapaata?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä29501 kirjoitti:
Aika moni ihmisistä, jotka sanoo, ettei varallisuudella ole merkitystä rakkaudessa, eivät ole raahanneet perässä työtöntä kivirekeä. Minä olen. Joku tuolla alussa jo mainitsikin ne negatiiviset lieveilmiöt, jotka se mm. tuo mukanaan ja tietysti se, että itse kaivat omaa kuvetta kahden edestä jatkuvasti. Mainitsen nyt vielä, että puhun nyt sellaisesta työttömyydestä, joka nuorella ihmisellä on kyllä johtunut ihan omasta saamattomuudesta. Tästä päästäänkin sitten aasinsillalla siihen, että varallisuus silloin, kun sen on itse luonut, kertoo myös tietyistä henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten kunnianhimo ja päämäärätietoisuus, joita miehessä arvostan, joten kyllä se jotain merkitsee.
Todistit tällä viestillä vain sen, että olet tunteeton rahan perässä juoksija joka jättää jos mies ei osoita maksukykyä ja -halukkuutta. Mitään tunteita, kuten rakkautta, et selvästikään kykene kokemaan.
Höpö höpö. Olen varsin varakas ja tienaan yli 10.000e vuodessa enemmän kuin mieheni ja kuulumme sentään kumpikin ansiotuloilta varakkaimpaan 10%:iin. Siksi mua ei kiinnosta lasten lisäksi elättää myös miestä. Toki, jos miehelle sattuisi jotain tai joutuisi työttömäksi, niin en siltikään häntä jättäisi. Hänkin on saanut kartutettua omaa omaisuuttaan, koska hänellä on vaimo jolla itsellään varaa maksaa perheen menot tarvittaessa. Eli mun ei todellakaan tarvitse juosta rahan perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tuli lyöttäydyttyä yhteen miehen kanssa kun oltiin köyhiä opiskelijoita pari vuosikymmentä sitten. Nyt tilanne on se, että mies tienaa kolme kertaa enemmän. Laittaakohan se mut pian pihalle? Onneksi ei ole avioehtoa.
Ei heitä, koska olette tottuneet tiettyyn elintasoon yhdessä ja nyt miehen paremmat tulot vain parantavat tätä elintasoa.
Ongelma on siinä, jos tavattaessa ollaan hyvin erilaisissa elintasoissa. Haluaako toinen alentaa elintasoaan elättääkseen myös toista.
Mutta särähti kyllä korvaan, että onneksi ei ole avioehtoa. Olet kuitenkin miehesi nykyisten rahojen perässä.
Olen huonommassa työssä, koska olemme joutuneet muuttamaan miehen työn perässä ja tälläkin hetkellä asumme paikkakunnalla x, josta en ole saanut koulutustani vastaavaa työtä. Olen siis uhrannut oman urani miehen uran puolesta. Katson olevani oikeutettu mahdollisen eron tullen jonkinlaiseen hyvitykseen.
Tää on minusta vähän eri asia. On selvää, että jos perhe haluaa olla yhdessä, niin jomman kumman on haluamattaankin joustettava. Tällöin ei ole kyse mistään tahallisesta laiskottelusta, jos jatkuvasti joudut miehen takia hakemaan uutta duunia. Tässä tapauksessa ei kyllä puolison parane narista.
Aika moni ihmisistä, jotka sanoo, ettei varallisuudella ole merkitystä rakkaudessa, eivät ole raahanneet perässä työtöntä kivirekeä. Minä olen. Joku tuolla alussa jo mainitsikin ne negatiiviset lieveilmiöt, jotka se mm. tuo mukanaan ja tietysti se, että itse kaivat omaa kuvetta kahden edestä jatkuvasti. Mainitsen nyt vielä, että puhun nyt sellaisesta työttömyydestä, joka nuorella ihmisellä on kyllä johtunut ihan omasta saamattomuudesta. Tästä päästäänkin sitten aasinsillalla siihen, että varallisuus silloin, kun sen on itse luonut, kertoo myös tietyistä henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten kunnianhimo ja päämäärätietoisuus, joita miehessä arvostan, joten kyllä se jotain merkitsee.
No kyllä nämä naisetkin usein käyvät töissä ja sen lisäksi hoitavat nämä kotityötkin. Kyllä mua ottaa pataan ihan sama asia kuin Ap:tä - miehen työt ja kotona tekemät työt on sitä luokkaa, että melkein mitali pitäisi saada. Itse teen kotityöt ehkä 80%:sti kaikki unohtamatta sitä, että tienaan yli 10.000e enemmän vuodessa kuin mieheni. Mutta aina jostain syystä mieheni työ on minun työtäni tärkeämpi. Mieheni siivous on just sitä, että astianpesukoneen saa kyllä päälle ja pyykkikoneenkin, muuten kaikki imuroinnista ja yleisten sotkujen pyyhinnästä on minun harteilla. Aivan kaikki.