Käyttäjä2351
Seuratut keskustelut
Kommentit
Ajattelin ensin, että ei kai mun lapsuudessa ollut kamalia ystäviä, mutta nyt tätä ketjua lueskellessani on tullut jotain "Vietnam-flashbackeja".o.o
Yksi tyyppi samalta pihalta joskus ala-asteen aikaan oli ihan hullu. En ollut edes sen kaveri, mutta kun samalla pihalla leikittiin, niin törmäiltiin. Olin joskus itseäni reilusti nuoremman veljeni kanssa hiekkalaatikolla ja tyttö tuli sitten veljeltäni ottamaan leluja oikein lällättävään sävyyn. Sanoin aika kipakasti, että annapa veljen lelut takaisin, mitä sä noilla edes teet, ja mitä teki psyko? Kaatoi mut selälleni kirkuen jotain ja nakkasi veljeni ison muovisen rekan naamaani pitäen samalla jalkaansa mun rintakehän päällä. Hyi että.. Vanhemmilleni olin varmaan kertonut jotain, kun on hämärä muistikuva siitä, kun outo pariskunta tuli meille illalla ja istuivat pitkään juttelemassa mun vanhempien kanssa ja lopulta mulle sanottiin, etten ole tehnyt mitään väärää. Ja tuo lelun nakkaaminen naamaan oli vain yksi esimerkki siitä, mitä se meille muille pihan lapsille teki.
Oma silloinen paras kaveri oli aikamoinen manipuloija, mutta pysyin sen kaverina varmaan, kun osasi se olla tosi mukavakin. Mutta näin myöhemmin kun miettii, niin aika hassuja juttuja se teki. Minä sain uuden pyörän. Neiti oli saanut uuden pyörän paria viikkoa aiemmin. Kun mun pyörä tuli pihaan tyttö alkoi itkeä. Itkua oli sitten jatkunut kotonakin niin pitkään, että isi lähti tytön kanssa pyöräkauppaan ja tyttö pääsi lällättämään, että hänelläpä on pihan uusin pyörä. voi jeesus..:D
Ja sama neiti oli muutenkin tosi itsekäs. (Niin siis hän oli ainut lapsi, minä esikoinen, jolla itseä useamman vuoden nuoremmat veljet. Jotenkin hän ei tuntunut osaavan jakamisen käsitettä samoin kuin itse tuossa iässä.) Esim. Äitini oli laittanut meille kahdelle koulun jälkeen lanttua palasiksi lautaselle ja istuttiin mun huoneessa telkkarin ääressä sitä lanttua natustamassa. Huomasin yhdessä vaiheessa hänen vaivihkaa hivaavan isoimpia paloja "omalle puolelleen" lautasta.:D Mua jo tuolloin n. 7-vuotiaana huvitti se ja yritin sitten kokeeksi ottaa yhden ison palan. Sain huudon, että otan sen paloja.
Ja aina piti tehdä mitä hän halusi, mun luona sai ottaa haluamansa lelut, hänen luonaan hän määräsi millä minä sain leikkiä. (Aina ne rikkonaiset barbit yms..)
Nykyään hän on kyllä oikein mukava kahden lapsen äiti ja vaikuttaa fb:n kautta ainakin tasapainoiselta ja mitä nyt ehdittiin aikuisiällä ennen hänen lastensa syntymää nähdä, niin oli tosiaan lapsuudesta muuttunut ihan täysin. Joskus onneksi näinkin päin käy.:) Se mukava puoli hänestä "voitti".^^
Mulla alkaa naapurit jonkun ihme huonekalutetriksen, töminän, huudon ja paukkeen joka ilta 10-11 maissa. Eilen itse asiassa aikaisemmin. Mentiin nukkumaan 9:15 ja melkein samantien alkoi taas. Ja tällä kertaa kuului myös joltain parvekkeelta älytöntä räminää. Ei tätä jaksa ymmärtää. No, eipähän tarvii itsekään olla kuin kirkossa.;D Tänään ollaan illalla miehen ja sen kaverin kanssa aikeissa istua iltaa olusten ja mahdollisesti hyvän musan merkeissä. Tietysti tietyssä vaiheessa hiljennetään musiikin ja keskustelun tasoa, mutta niin tyhmältä kuin se kuulostaakin, mun on helpompi käsittää perjantai-illanistujaisten aiheuttamaa hälyä kuin joka pirun ilta toistuvaa huonekalujen hiissausta, kolistelua ja huutoa. Siis joskus tosi vihaista huutoa. Joko siellä on oikeasti joku hätä, tai sitten siellä harrastetaan astetta rajumpia aikuisten leikkejä...
Vierailija kirjoitti:
Oikestikko syötte näin terveellisesti? Minä söin paahtoleipää launtaimakkaralla ja join kaakaota.
Mun tyrni-appelsiinimehut ja hunajamelonit oli onnekas sattuma. Normaalisti menee kaksi kuppi kahvia ja pari vaaleaa leipää.
Sattu tosiaan vaan olemaan hidas aamu ja ajattelin miehelle, että ois kiva keittää tuore puuro.
Kaurapuuroa tyrni-appelsiinimehulla, muutama viipale hunajamelonia ja edelliseltä illalta jäänyt lämmin voileipä juustolla, kirsikkatomaatilla ja rosmariinilla.
Minä tänään törmäsin pyöräilijämieheen, joka oli ennen minua kaupan kassalla ja osti suklaapatukan, ehdin ennen hänen maksutapahtumaansa saada omat ruokaostokseni linjalle ja kun hänen maksunsa aika tuli, maksu kyllä sujui nopeasti. Mutta se lähteminen. Minun ostokset otettiin ja maksu pyydettiin. Mies edelleen pakkaili kaikkia reissureppujaan yms. maksupäätteen äärellä. Myyjä katsoi häntä kysyvästi ja sitten kysyi minulta: "Käteisellä vai kortilla?" No mulla oli vain kortti, joten "kortilla". Ja miehellä ei vieläkään mikään kiire. Kävelin mahdollisimman lähelle, mutta jos siltä seisomalta olisin laittanut kortin laitteeseen, olisin kurottanut sentin päästä hänen kasvojaan, enkä olisi voinut millään suojata tunnuslukua ja muutenkin.. Se miehen ilme...
Mulla on tää pyöräilykypärä, iso reppu, vesipullo, jonka nyt jostain syystä siirsin aika moneen paikkaan ennen kuin siirsin sen takaisin siihen, mistä sen otin, mullon tää parta, oon ekologinen, mut hei pakko syödä suklaata, ja hei.. kyllä sä nyt voit mua katella näissä pökissä hetken vielä, kun vähän venyttelen.
Voi nyt.....!!!!
Teki mieli potkasta.. Kun viimein pääsin koneelle ja vilkaisin kassamyyjään hän katsoi minuun ensin myötätuntoisesti sitten vilkaisimme molemmat miehen perään ja räjähädimme nauruun.:DD
Että tommosia.