Käyttäjä13186

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin ostin näitä kalliimpia merkki ripsivärejä mm. ysl, dior, chanel, lancome.. nyt sitten päätin pitkästä aikaa ostaa halvempia mm. l'oreal paris, rimmel.. ja yllätyksekseni olivat jotenkin parempia? Nuo kalliimmat sotkee ja ripset liimautuu yhteen, mutta halvemmat erottelee ripset paremmin eikä sotke ja helppo myös pestä! Meikkivoiteissa taas sitten kalliimmat on parempia. Onko muut huomannut tälläistä?

Samaa mieltä, olen jo kauan käyttänyt halpismerkkien ripsareita, jopa Essencen parin euron mascara on ihan ok. Huulipunat sen sijaan ostelen laivoilta, lentokentiltä ja tarjouksista, niiden kestävyys mielestäni selkeästi parempi kalliimmilla merkeillä. Juuri ostin laivalta Shiseidoa, kestää tunteja hyvänä, ja jopa syömisen ja juomisen.

Juu, ei ole palkassa eroa. Heitä kolikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Usko loppuu tähän maahan ja luulisi Saulillakin olevan miettimistä itsenäisyyspäivän vieraslistan kanssa.

No ihan varmasti on Aarnio, jos ei itse aseen kahvassa ollut, ainakin ollut tietoinen, että on porukassa, jossa ihmishenki ei ole minkään arvoinen. Odottelinkin, koska tämän tyyppisiä rikoksia tulee esiin.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi kun minua ei vituta teidän töitä elääkseni ja maksaakseni veroja joita käytetään peruspalveluihin, sekä lasten, sairaiden ja vanhusten elatukseen. Sen sijaan vituttaa suuresti se kun niitä käytetään sellaisten elatukseen jotka pystyisivät itsekin elättämään itsensä mutta eivät vaan viitsi. Ja nyt en tarkoita väliaikaisesti työttömiä jotka eivät vaan löydä työtä, vaan niitä jotka välttelevät eivätkä edes halua töihin tai tee mitään sen eteen että saisivat töitä.

Veikkaisin, että työn välttelijät ovat marginaalissa, suurin osa työttöminä tahdostaan riippumatta. Itse olen työssäkävijä, ihmettelen välillä iltapäivälehtien tapaa ja etiikkaa (mikäli sitä on), "uutisissa" jatkuvasti provosoivia juttuja työttömistä, joilla 5 lasta, elämäntapana työttömyys, tai asuvat mahdottomissa paikoissa työllistyäkseen. Juttujen kohteet varmaan ajattelevat saavansa myötätuntoa, vaikka tulos ihan päinvastainen. Ja työssäkäyvien asenteet kovenevat.

Entäpä, jos lehdet julkaisisivat viikottain juttuja rikkaista, jotka todella muuttuvat ulkomaille pitääkseen rahoistaan, joita enemmän kuin riittävästi, kiinni? Tai Eirassa asuvasta miljonääristä, joka kertoisi perineensä rahat,  pitäisi omaa elintasoaan oikeutettuna, ja kertoisi, ettei koskaan aio antaa mitään hyväntekeväisyyteen?  Myös tälläiset ihmiset ovat nykypäivää.

Mmmmmmmmmmm kirjoitti:

Perho kirjoitti:

Ei sulla stressiä ole? Miten menee töissä, syötkö hyvin ja saatko tarpeeksi?

Minäkin olin stressaantunut, mut nyt kesäloma ja kaiiikki turha jäänyt taakse taas hetkeksi. Tiedän, saatan muuttua hulkiksi uudestaan, mutta vuosi vuodelta se kestää kauemmin. Tsemppiä!

Kiitos! Joo on stressiä ja masennusta ilmeisestikin. Kateutta ja menetettyjä unelmia sekä sairautta valitettavasti. Oman lapsen menetys myös.

Tuo Hulk on juuri sopiva kuvaamaan minua välillä. Mutta kyllä antaisin paljon siitä onnen tunteesta joka minulla joskus aiemmin oli (tvistattuna pienillä satunnaisilla ärsytyksillä toki).

Silti minusta tuntuu etten oikeasti olisi paha ihminen? Tähän on vain valitettavasti tultu.

Olen pahoillani, ap, oman lapsen menetys lienee vaikeinta, mitä ihminen voi kohdata. Oletko harkinnut ammattiapua? Ammattilaisen kanssa keskustelu ei tietenkään asioita muuksi muuta, mutta ehkä auttaa muuttamaan perspektiiviä asioihin. Sekä työstämään tunteita, niin nihkeältä kuin se kuulostaakin. Ehkä vitutuksen alla on surua?