Käyttäjä10770

Mä olen taas omassa kaveripiirissä ollut aina se "väärin eläjä", kun olen aina halunnut lapsen/lapsia. En siksi, että niin kuuluu tehdä vaan siksi, että haluan. Kaverit jo taivastelivat aikoinaan kun hankin koiran, että kamalaa, mieti miten paljon se sitoo. No, enpä ole koskaan kokenut niin.

Mua ei ole koskaan erityisemmin kiinnostanut ihmisten valinnat. Kaikki me ollaan erilaisia. En tiedä miten paljon lapsettomia arvostellaan valinnoistaan, mutta koen, että ihan samalla tavalla meitä lapsellisiakin arvostellaan, ollaan aivottomia laumasieluja, jotka eivät muuta osaa kuin lisääntyä.

Yh-äiti= huono nainen, yhteiskunnan loinen

Yh-isä= upea huippumies, vastuullinen sankari

Tätä kohtaa en ole koskaan tajunnut. Onneksi fiksut ihmiset osaavat arvostaa myös yh-äitejäkin.

Jotkut ei vaan osaa olla yksin tai jollain tarve todistella kelpaavansa. Toisaalta ketä se haittaa? Ite tykkään olla yksin. Lapset ja työ vie jo kaiken ajan, että eipä tässä olisi aikaakaan alkaa miesten perässä juosta.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä10770 kirjoitti:

No musta on vähän turha mennä baariin ja sitten ottaa nokkiinsa jos joku yrittää lähestyä. Mitä muuta siellä voi odottaa kuin humalaisia yrittämässä iskeä, etenkin jos olet siedettävän näköinen nainen ja vielä ihan yksin?

Jos olisit lukenut ihan ajatuksen kanssa, aloitus koskee niitä tapauksia, jotka jäävät jankkaamaan/tuppautuvat seuraan vaikka kuinka kohteliaasti olisi ilmaissut istuvansa iltaa mieluummin yksin.

Luin ihan ajatuksen kanssa. Ja joo, kyllä noi väkisin seuraan tuppaavat jankkaajat ovat rasittavia, mutta edelleen sellaista niissä baareissa on.

No musta on vähän turha mennä baariin ja sitten ottaa nokkiinsa jos joku yrittää lähestyä. Mitä muuta siellä voi odottaa kuin humalaisia yrittämässä iskeä, etenkin jos olet siedettävän näköinen nainen ja vielä ihan yksin?