Katrius

Meillä oli mahdollisuus päästä ihan kunnallisesti. Olin jo varannut ajan yksityiselle, kun soitin neuvolaan ja peruin sitten sen kun kuulin, että pääsen ihan kunnan maksamanakin. Itse kävin viikoilla 8+3 eli vähän myöhään, mutta toisaalta syke erottui sitten jo hyvin. Halusin nimenomaan varmistuksen sille, että alkio on oikeassa paikassa ja sen sydän sykkii. Tuolla alkuraskauden ultrassa myös tarkistetaan raskauden kesto, minulla se oli pari päivää pidemmällä ja la määräytyikin sitten ultran, eikä viimeisten kuukautisten mukaan (mulla oli edeltävästi epäsäännöllinen kierto). Eli jos haluat varmistuksen sille, että mahassa on elämää ja tietää raskauden keston, suosittelen. Toisaalta mikään tutkimus ei voi taata, että vauva syntyy terveenä ja täysiaikaisena.



Näppituntumalla veikkaisin, että suurin osa odottajista tuolla alkuraskauden ultrassa käy, joko yksityisesti tai kunnallisesti.



Alavatsakivuthan kuuluvat raskauteen ja voivat olla ihan hyvänlaatuisia, kun kohtu kasvaa. Mutta jos arveluttaa, niin suosittelen kyllä varhaisultraa.



Onnea odotukseen :-)

Tänään oli toinen neuvola. En oikein tiennyt, aikooko ne kuunnella sydänääniä, ja ilahduin suunnattomasti kun terkkari ilmoitti että "nyt kuunnellaan sitten sydänäänet!" No se ilo oli loppua lyhyeen, kun niitä ei saatu kuulumaan... terkkari haki ja haki ja ihmetteli, miksei löydä. Kyseli jo, onko mulla ollut mahakipuja tai vuotoja. Mä vaan tuijotin kattoa ja mietin että etsi nyt vielä, pakko ne on kuulua kun eilenkin oli niin huono olo. Teki mieli sanoa, että anna tänne se anturi. No sitten se laittoi välillä koneen lataukseen ja sanoi, että koittaa vielä kohta uudestaan. Kysyin, että pitääkö mun olla huolissani. Terkkari sanoi, että ei, mutta näin että se oli itsekin epävarma. Lohdutti vaan, että onhan mulla huomenna se ultra, niin siellä sitten kuuluu kun näkee samalla, että missä se vauva menee. Mä mietin vaan, että onneksi se ultra on tosiaan jo huomenna, ettei tarvi pidempään odottaa tietoa sykkimisestä tai sen puuttumisesta. No sitten se kuitenkin yhtäkkiä löysi ne äänet ja sieltä ne kyllä kuului ihan hyvin ja pitkään. Kerran siinä ekalla yrittämällä se sanoi, että doppler näytti sykettä 132, eli olisi hetkeksi löytänyt vauvan sydämen, mutta tuo oli sitten kyllä ihan selvästi se. Voi helpotuksen huokaus! Terkkari tuumasi vaan, että voin sitten vauvakirjaan kirjoittaa, että kaveri antoi etsiä itseään aika pitkään... mulla on kohtu taaksepäin kallellaan, ja mahassa tuota läskiä joten olisiko se vaikeuttanut löytymistä. Mutta tärkeintä että löytyi, vaikka paniikki meinasi tulla!



Muuten kaikki oli ok, painokin oli pudonnut kilon ekasta neuvolasta, mikä ei haittaa yhtään, koska sitä on muutenkin tarpeeksi. Yläpaine oli 140, kammottavaa omasta mielestäni, vaikka terkka ei ollutkaan huolissaan. Ekassa neuvolassa se oli jotain 132 ja varhaisultrassa 135. Päätin itsekseni, että mittaan sitä töissä kun olen hiukan rauhallisempi.



Huomenna tosiaan on np-ultra ja mieskin pääsee sitten katsomaan ja kuulemaan vauvaa. Luojan kiitos nuo äänet kuului, muuten olisi ollut aika tuskaista mennä huomenna. Seuraava neuvola on 4.1., eli silloin viikkoja 15+1.



No nyt se Erika sitten menikin ohi, melkein samoissa lukemissa kun oltiin ja samanikäiset esikoisen odottajatkin. No, jatketaan kuitenkin tässä samassa kesäkuisten ketjussa :-)



Minä tein tänään tehoiskun joululahjaostoksilla, kun menin vahingossa tuntia liian aikaisin neuvolaan ja siinä kun aikaa oli, kävin sitten hankkimassa kummilapsien lahjoja.



Vaivoja on jonkinlaisia, mutta yleisesti ottaen olen jaksanut kyllä tosi hyvin. Vatsavaivat on nyt lisääntyneet, hiukan närästystä ja sitten huomaa, että vatsa ei ota vastaan mitä vaan (epäterveellistä) ruokaa änkyröimättä vastaan. Pahoinvointia on ollut vähemmän jo, joskin eilen ällötti aamusta iltaan kaikki ruoat, ja sen mitä sain syötyä niin ällötti jälkikäteen pelkkä ajatus. Mutta kun en kertaakaan ole edes oksentanut, niin ei voi valittaa. Janottaa iltaisin ja sen seurauksena luonnollisesti pissattaa. Ennätys on neljä kertaa pissalla yhden yön aikana sänkyynmenon jälkeen...



Mutta tästä nyt jatketaan ja jännäillään huomista ultraa :-) Hyvää joulunalusaikaa edelleen kaikille!

Täällä jo jännittyneenä odotellaan np-ultraa, joka on torstaina. Keskiviikkona menen toiselle neuvolakäynnille, toivottavasti siellä kuunneltaisiin jo sydänääniä... pahoinvointi (se vähäinen, mitä mulla on ollut) on jo helpottanut, vessassa kyllä saan käydä 1-2 kertaa joka yö. Maha myös on alkanut iltaisin pömpöttää ja töissä joutuu pitämään työhousujen ylänappia auki. Työkaverit melkein kaikki jo tietääkin ja kohta joudun hakemaan isommat työhousut.



Galluppiin vastauksia:



1. Mites oletteko jo aloittaneet jouluvalmistelut?

Ihan pari lahjaa olen ostanut, joulukortit ajattelin kirjoitella huomenna. Jouluvaloja toki olen laittanut sisälle ja ulos.

2. Miten aiotte viettää joulua? Kotona vai sukulaisilla?

Mies ei vielä tiedä työvuorojaa varmaksi (on joko aaton töissä tai sitten kaikki 3 joulunpyhää vapaalla), mutta itse olen koko jouluviikon vapaalla ja lomalla. Jos mies on aaton töissä, menen omille vanhemmilleni ja sitten muina pyhinä käydään anoppilassa ja minun isovanhemmillani. Jos mies onkin vapaalla pyhät, mietitään uudestaan menemisiä.

3. Mikä on teidän mielijouluruoka?

Kylmäsavulohi, makaronisalaatti, perunalaatikko... appiukko on perehtynyt noihin kaloihin, ja evästin hyvissä ajoin, että vakuumipakattua en sitten voi syödä. Mutta en taatusti pysty pitämään näppejäni erossa graavi- ja kylmäsavulohesta.

4. Valmistatekko itse vai ostatteko valmiina?

Teen itse kotiin riisipuuroa ja sekametelisoppaa, mutta muuten taidetaan olla tulevien isovanhempien ruuissa pyhät.

5. Tuleeko joulupukki? Entä kuusi?

Kuusen laitamme omaan kotiin, mutta pukkia tuskin tapaan jouluna. Molempien vanhempien kanssa on sovittu, että ei osteta joululahjoja.



Jotenkin kummasti tässä poikaoloja on, anoppikin esitteli kutomiaan pieniä valkoisia villasukkia, ja sanoi että tekisi jostain syystä kovasti mieli tehdä sinisiä villavaatteita. Saa nähdä osuuko arvaukset oikeaan :-)



Hyvää joulunodotusta kaikille!



Cassandra 10+6

Jääkö ne sitten säästöön? Itselläni (jos kaikki menee hyvin) olisi äitiyslomalle jääminen ajankohtaista toukokuussa. Toki voisin mielelläni pitää vuosilomat jo siihen alle, mutta toisaalta joudun luultavasti töiden takia jäämään sairaslomalle jo aiemmin, joten siinä mielessä ihan sama.

Minäkin pääsin vihdoin kurkistamaan, mitä tuolla mahassa tapahtuu. Kohtu on taaksepäin kallellaan, mulla on ollut aina, joten ei varmaan ole odotettavissa että maha pompsahtaisi heti esiin, kun painoakin on jonkun verran...



Mutta ne mahakuulumiset: siellä oli yksi pikkukaveri, pituutta 2 cm ja sydän sykki :-) Liikahtelikin sen verran, että neuvolakorttiin kirjattiin sekä syke, että liikkeet plussalle. Pituusmitan mukaan viikot ois 8+5 tai 8+6, mutta kun heitto oli niin pieni niin la pysyi tietysti samana.



Np-ultraan menen sitten 9.12. ja sitä ennen on seuraava neuvola 8.12. Yläpaine oli taas yli 130, mutta terkkari ei sitä pitänyt pahana. Täytyy töissä mittailla, tuo lienee jännityksestä johtuvaa. Pissanäytettä terkkari ei viimeksi muistanut pyytää ja tänäänkin se unohtui, täytyy seuraavalla kerralla muistaa itse asia, kun nuo ei tunnu siitä huolehtivan... muutenkin alkoi riipiä, kun oli sovittu että saan mennä klo 12 suoraan sinne huoneeseen, etten joudu odottelemaan työkavereiden silmien alla, niin eikö sinne juuri mua ennen otettu joku sisään ja istuin sitten siinä kahviossa pää painuksissa vältellen katseita... En tiedä oliko niillä ajat myöhässä vai mitä, mutta mun aika piti olla ruokiksen jälkeen juuri sen takia. No, kävi siinä yksi tuttu hoitsu ja meni vaikean näköiseksi, mutta onneksi ei ole pahinta sorttia juoruaja. Pitää kuhista hälle jossain välissä että mistä oli kyse...



Molempien vanhemmat tietää ja olivat uutisesta ilosia, meidän äiti varsinkin kun ensimmäisestä lapsenlapsesta on kyse. Saa nyt sitten nähdä, kauanko tätä pystyy töissä salaamaan. Kaksi miespuolista työkaveria tietää, muille en ole kertonut. Kerrotaan sitten kun on pakko tai huomaavat kun huomaavat. Jos alan oksentelemaan, niin sitten sitä on vaikea salata.



Mutta nyt siis näissä iloisissa tunnelmissa eteenpäin :-)



Cassandra 8+3