Kakkahattutäti

Mä söin Roaa pienellä annoksella noin 10 vuotta elämästäni. Sillä se lähti.

Ensin söin kuureja, mutta kolmannen jälkeen totesin, että pieni ylläpitävä annos on ainoa, joka vaivaan auttaa.

Nyt olen ollut jo 15 vuotta ilman, eikä akne ole palannut.

Unohda nuo ihonhoidot sun muut, niillä ei ole mitään roolia tässä. Hajusteettomiin tuotteisiin kannattaa kyllä siirtyä, mutta siinä se.

Vanhemmuudessa on näköjään isot ongelmat ja tuota menoa ollaan kohta lastenpsykiatrian asiakkaita.

Jos jatkat suhdetta, älä muuta yhteen, ja pidä itsesi mahdollisimman etäällä tästä koko lapsikuviosta. Älä sekaannu siihen millään tavalla.

Vietä aikaa miehen kanssa vain, kun lapsi ei ole paikalla.

Jotain ton suuntaista siinä on.

Rakkaus on kohtalo.

Rakkaus ei vaadi mitään.

Kaiken se kestää ja kärsii.

Rakkautta ei voi suunnitella.

Tietysti tämä kaikki koskee vain naisia. Pahinta olisi se, jos luulisi liikoja itsestään.

Kyllä mä tunnistan tuon Ap:n kuvaaman ilmiön ja asenteen vielä omasta nuoruudestani 80- ja 90-luvuilta.

Tämähän koskee ennen kaikkea meitä naisia. Eli me naisethan ei saataisi odottaa, edellyttää, saati vaatia jotain.

Vähän saa kainosti jotain haaveilla ja laittaa kuivattuja kukkia juhannuksena tyynyn alle.

Kun mies vähän tuuppii niin se on oma vika, kun se nainen on kuitenkin joku hiekkap*llu, nalkuttaja ja hirveä akka. Pitää olla kiitollinen, jos joku mies huolii ja pääsee suhteeseen!

Uskomatonta töpeksimistä poliiseilta.