Kakkahattutäti

Vierailija kirjoitti:

Oma lapsi, nyt nuori opiskeleva aikuinen. Sitähän haluaa aina auttaa ja tukea. Niinpä hänellä on käytössään auto, joka on minun ja jonka vakuutukset ja verot maksan. Ei tarvitse sitä juurikaan, mutta hyvä olla olemassa. Julkinen kulkee asuntonsa vierestä ja kauppaan pääsee vaikka kävellen.

Oma autoni, jota tarvitsen työssäni, oli menossa korjaamolle ja kysyin lapsen autoa lainaksi muutamaksi päiväksi. Ei käy, hän ilmoitti, korjaamosta saa vara-autoja. Ei auttanut mikään anelu, ei muistutus että auto on käytännössä minun ja sen myös maksankin, miksi maksaa myös vara-autosta? Mihinkään ei autoa olisi juuri silloin tarvinnut, eli seisoi parkkipaikalla, mutta minulle sitä ei voinut lainata.

Mies sitten järjesti minulle toisen auton korjauksen ajaksi.  Olemme miehen kanssa kumpikin auttavaisia ja avuliaita ihmisiä, meillä on hyvät tulot ja voimme auttaa aikuisia lapsiamme myös rahallisesti, sekä myös muuten. Joskus olisi vain mukavaa saada vastavuoroisesti jotain apua meillekin päin!  Aina se hämmästyttää, kun vastavuoroisuus ei toimi.

Sinuna pistäisin auton myyntiin kylmästi. Kai sinulla auton vara-avaimet on? Sen kun käyt hakemassa pois sen. Sinun autohan se on.

Vierailija kirjoitti:

Tädeillä, äideillä yms. tuntuu joskus olevan hyvinkin ihmeellinen ajatusmaailma, että teini-ikäisen tai jo aikuisen lapsensa / siskon- tai veljen lapsen tavarat on jotenkin vapaata riistaa ja niitä voi jaella ympäriinsä kysymättä tavaroiden omistajalta sen enempiä.

Itse olen menettänyt, muutamia vauvaleluja lukuun ottamatta, lähes kaikki vanhat tavarani, koska äitini katsoi oikeudekseen jaella kaikki vanhat lautapelit, lelut yms. persaukisille sukulaisille tai työkavereidensa lapsille. Siellä oli useampiakin sellaisia tavaroita, jotka nyt olisin halunnut antaa omalle lapselleni, mutta kun ei, niin ei.

Kyllähän aikuiseksi kasvaneiden lasten romppeet kuuluvat vanhemmille, jos ne heidän riesaksi on jätetty. Itse heittäisin kaikki Fidaan tai roskiin.

Miksi et ole hakenut tavaroitani pois? Ei vanhemmillasi ole mitään velvollisuutta säilyttää sinun tavaroitasi.

Me pudotettiin kännissä kaverin vauva. Siis kaveri itse (lapsen äiti) sähläsi ja vauva tippui. Onneksi ei käynyt mitään...

Upea tuo Raija Pelli. Kiinnostaisi todella, miten on pysynyt noin freesinä.

Vierailija kirjoitti:

Entinen ystävä oli pihi muiden kustannuksella. Meillä oli tapana viettää yhteisiä iltamia aina vuorotellen jomman kumman luona. Aina, kun oltiin minun luona, ostin etukäteen viiniä ja muuta naposteltavaa siihen kylkeen. Ei tullut mieleenkään pyytää häntä maksamaan näistä tarjoiluista mitään. Kun hän joskus toi itse toi mukanaan esim. viinirypäleitä, hän pyysi minua maksamaan niistä puolet. Hyvin omituista käytöstä.

Kun taas vietettiin iltaa hänen luonaan, hän aina kertoi mitä hänen ostamansa naposteltavat olivat maksaneet ja paljonko olen hänelle velkaa (pyöristi aina yläkanttiin).

Baariin mentiin usein taksilla, jonka minä maksoin. Narikkalipunkin sain maksaa, koska hänellä ei koskaan ollut käteistä. Baarissa hän aina sanoi reteästi, että voi nyt tarjota taksista ja narikasta minulle juoman, minkä hän ostikin. Seuraavana päivänä tuli joka kerta viestillä tilinumero ja summa, johon voisin maksaa tuon juoman, jonka jäin hänelle velkaa.

Ei olla enää kavereita, hän ihmettelee miksi en ole enää yhteydessä.

Onkohan nämä niitä ihmisiä jotka täälläkin joskus ihmettelee, kun ystävät eivät pidä yhteyttä.

Tuollaiset saamarin lokit ovat pahin ihmistyyppi. Tällaisiin ei kenenkään pidä haaskata hetkeäkään aikaa.