Kaffebulla

Noin toimin minäkin. Kaipasin lähelle, mutta en olisi osannut lähellä olla. Vain kaipaaminen onnistui.

Olin tosi hyvä kaipaamaan! Jos olisin jonkun kaipauksen kohteeni saanut, olisin varmaan kyllästynyt viikossa. Ja kaivannut taas jotain uutta. 

Vierailija kirjoitti:

Boikotoin Anne Bernerin vuoksi Vallilaa, Finlaysonia ja Makiaa. Nämä yhdistyivät Manna & Co -konserniksi, josta Bernerit omistavat n. 8% holding-yhtiönsä kautta.

Minä boikotoin näitä muutenkin. Vallilalla hirveitä metsäpalon näköisiä kankaita joista saa migreenin, Finlayson todella kallis laatuun nähden, Makia todella persoonaton ja plagioinut logonsa. Ei kiinnosta nämä tyylit yhtään muutenkaan. Marimekko menee samaan kasaan, Kiinassa tehtyä bulkkikamaa.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan seurustelisi ennen kuin ero olisi täysin selvä ja omin silmin saisi nähdä virallisen tiedon erosta. Näitä mukaeronneita on tullut muutamia tuttavapiirissä vastaan, siis miehiä, jotka eivät lopulta eroakaan, mutta jättävät sen uuden kumppanin siihen avioliiton rinnalle kuitenkin. 

Tämä riski on aina olemassa. Kannattaa varmistaa se, että eronnut on oikeasti tosissaan. Jos kyse on tyhjästä puheesta ja tulevaisuuden maalailusta, sellaiset kannattaa unohtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi? Miksi toisesta pitäisi saada irti joku reaktio? 

Jotta se toinen vahvistaisi sen oman hyvän olon. Se toinen, eli kuulija tai yleisö, on funktionaalisen objektin roolissa eli antaa kertojalle sen halutun fiiliksen. Tyyliin oletpa hottis, oletpa pärjäävä, oletpa fiksu, oletpa rikas. Tämä ikäänkuin sijoitetaan ajatuskuplana sen toisen päähän. Ihan riippumatta siitä, mitä se toinen oikeasti ajattelee tai kokee. 

Esittelee minulle munaansa