Juljus

Varusteleka. Kato sieltä.

Sä maksat veroja siinä missä muutkin. Kuormitat just niin paljon kun tarvitset. Tuskin sä mikään luuseri olet. Teet kuitenkin työsi. Kaiki ei tee. Mullakin ja monella muulla on rankkoja juttuja takana päin. Vaatii aikaa, mutta ne pitää antaa itselle anteeksi. Paskat juttut jää aina taakse.  Joku viisas on joskus sanonut, että huomenna on sun loppuelämän ensimmänen päivä. Mitä sä haluut lopluelämällä tehdä?

No ei varmasti ollut eka paukku tuon ikäiselle.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos samoin teille kaikille!

Hypätkää suotta yli, jos siltä tuntuu, mutta kirjoitanpa kuitenkin.

Päällimmäisenä mielessä on, miten läpikotaisin pettynyt olen itseeni. Vuoden taitekohdassa ja pyhien aikaan sen huomaa erityisen kirkkaasti. Vuosi sitten vannoin itselleni, että asiat olisivat tänä vuonna paremmin: takana on paljon terveysongelmia ja takaiskuja. En pystynyt tätä lupausta pitämään. Vihaan ja inhoan itseäni enemmän ja syvemmin kuin koskaan, en häpeältäni pysty tapaamaan läheisiäni ja työni saan hoidettua juuri ja juuri. Suoraan sanoen toivon, ettei minun tarvitsisi nähdä vuotta 2026. Olen äärimmäisen väsynyt ja valmis luovuttamaan.

N33

No ensin työterveyteen hakemaan vähän pidempi saikku. Sitten pariksi viikoksi vaikka kanarialle. Saat vähän etäisyytä asioihin ja ihmisiin. Itselle pitää olla myös armollinen. Kukaan ei täältä mokaamatta lähde. 

Vierailija kirjoitti:

Juljus, miten aikanaan raitistuit?

Erottiin ensimmäisen exän kanssa. Musta tuli siis viikonloppuisi. Lapsia sain tavata vaan selvinpäin. Niin ei ollu vaikee valinta. Helppoa se ei toki ollut.