Jonsteri

Tuosta listasta on plussaanneet pudonneet pois... tahallisestiko? :o

Eli minä ja Tepsuttelija oltais jo siellä.

Ihanaa, että olet jo noin lähellä maalia! Kohta ei tarvitse enää pelätä mitään ja sulla on ihana tuhiseva käärö sylissä! Toivotaan, että pikkuinen pysyy loppuun asti masussa ja kasvaa ja voimistuu. :)

Mun keskenmenoja ei olla tutkittu mitenkään. Kättärillä vain sanoivat, että jos tulee kolmas peräkkäinen, niin sitten pääsee tutkimuksiin. Mun oli vaikea sitä niellä ja soitin työterveyslääkäriin, jossa suostuivat ottamaan kilppariarvot, koska veljelläni on  kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilppariarvot oli normaalit. Myös molemmilla keskenmenokerroilla, kun se on ultrassa todettu on ultraaja sanonut, että kohtu ja munasarjat näyttää normaaleilta. Joten en tiiä. Kätilö sanoi viimeisen km:n jälkeen, että mulla on ollut vaan TOSI huono tuuri... Toivottavasti näin. Ja toivottavasti ei NIIN huonoa tuuria olis, että kolmaskin raskaus keskeytyis. Tälle pelolle ei vaan voi mitään. Mutta tunnollisesti syön nyt vitamiinit ja liikun ja pidän itsestäni huolta ja yritän psyykata itseäni olemaan positiviinen. Mutta sen oon päättäny, että en kellekään tästä raskaudesta kerro ennen kuin ekassa ultrassa sen pikkuisen nään. Ainoastaan minä ja mun mies tietää. :) Ja tietenkin tää koko palsta! ;p

Moi!

Ilmoittaudun varovaisesti mukaan plussanneisiin. :]

Yritystä takana 2v 10kk ja eilen tein dpo 12:na plussan (haalea, mutta selkeä). Huomenna (dpo14:na) aamulla testaan uudestaan ja varmistan, että plussa on vahvistunut. En uskalla siirtyä odottavien puolelle, koska takana kaksi keskenmenoa. Syitä niihen ei ole tutkittu (paitsi kilppariarvot ja nekin oli normaalit). Hengailen täällä turvallisella kuumeilupalstalla ainakin ensimmäiseen ultraan asti (jota pelkään ihan hulluna, koska kahdessa edellisessä huono uutinen on pudotettu juuri siellä).

Täällä on joitan vanhoja tuttujakin, kuten Tepsuttelija! Onnea plussauksesta! <3

Dpo10:na tein hupina illalla ovistestin, koska päivällä oli ollut paha olo ja väsyttänyt ja tikkuun pärähti heti vahva plussa. Sen takia kävin dpo11:na ostamassa aamulla raskaustestejä ja tein heti aamupissasta sen positiivisen. Ennen plussausta ei oikein muita oireita ollut, kuin tuo dpo10:na tullut erittäin lievä pahoinvointi (en siis edes oksentanu, maha oli vähän sekasin) ja väsymys (lähinnä jatkuva haukottelu kuitenkin selviten ihan hyvin töistä ja harrastuksista). Oviksesta siihen plussaukseen oli oikeastaan ihan normaalia aikaa. Rinnan vain hieman arat, mutta ei niin paljon kuin kuvittelisi, jos raskaana on. Mitään kikkakolmosia ei käytetty tässä kierrossa. Ei Gelee Roayleita, ei greippimehuja, ei vitamiineja, ei punaviinejä - ja luomuna mentiin talletellen joka toinen päivä menkkojen loppumisesta saakka.

Onnea teille kaikille tähän kiertoon! <3

Jonsteri rv3+6, LA 1.5.2014 (tai kp32/30 dpo 13)

Moi Marjana! Täällä toinen pitkämatkalainen Jonsteri! :) Ihana kuulla sun kuulumisia ja todella ihana toi sun masu! <3

Huh, hyvä kuulla, että vauva voi hyvin ja kasvaa. Oot ollut usein mielessä ja sun tarina on ihan uskomaton kaikkine noine hoitoineen ja pettymyksineen. Huh!Oot kyllä kova mimmi, kun oot selvinnyt kaikesta täysjärkisenä! :D

Mulla tosiaan yritystä ollut nyt omien laskujen mukaan 2v 10kk. Luomuna ollaan menty koko aika ja viime vuonna kaks keskenmenoa (08/2013 ja 12/2013). Sen jälkeen oon pitänyt "hermotaukoa" tästä palstasta ja yrittänyt keskittyä ihan muihin juttuihin, kuitenkaan yrittämistä lakkaamatta. Mutta päätin, että se yrittäminen menee siinä sivussa, eikä se lapsen saaminen ole enää mun elämää ja onnellisuutta määrittelevä juttu. Aloin jo hyväksyäkin sen tänä kesänä, että ei meille sitä pienokaista varmaan koskaan tule ja jos jäädään lapsettomaksi pariskunnaksi, niin voidaan silti elää onnellinen hyvä elämä.  Mies on edelleen ollut ihan mahtava tuki kaikessa ja parisuhde on voinut hyvin.

Pari päivää sitten, uteliaisuuttani myös, tulin tänne kattomaan mitä tutuille kuuluu ja kirjoitinkin tuonne keskenmenon jälkeisiin kuumeilijoihin. Ja sitten yhtäkkiä, eilen töissä tuli paha olo kp 30, dpo 11 päivänä... utealiaisuuttani illalla tein ovistestin, kun ei löytynyt raskaustestejä. No, selkeä ovisplussahan sieltä pärähti. Sen innoittamana pidätin aamupissaa ja kävin heti apteekissa aamulla kun se avautui klo 7:30 hakemassa apteekin testin ja kun pääsin töihin, tein sen tuolla työpaikan naistenvessassa. Ja selkeä plussahan sieltä tuli! Mulla on toinenkin testi tuolla laukussa, jos vaikka parin päivän päästä tekis uudestaan. :)

Hämmentynyt ja onnellinen on olo nyt. Mutta kuitenkin varovainen. En aio varailla varhaisultria, enkä neuvoloita enkä mene hypistelemään vauvavaatteita, ennen kuin oon selvinnyt raskausviikolle 9. Sen olen päättänyt. Yritän olla optimistinen, mutta kuitenkin valmis ihan kaikkeen. Onhan se pudotus korkealta ja kovaa koettu jo kahdesti. Miksen selviäsi kolmannestakin. Yritän nyt vaan keskittyä siihen, että voin hyvin henkisesti ja fyysisesti. Ei kai sitä muutakaan voi? :)

Marjana: Kiinnostaa minkälaisia raskausoireita sulla oli? Oliko pahoinvointia? Ja mitä selityksiä ne antoi lääkärille sulle niistä vuodoista? Mistä ne voi johtua? Ja vielä sellasta, että missä vaiheessa tai millä raskausviikoilla uskalsit rentoutua raskauden suhteen ja alkaa nauttimaan siitä? Itelläni tuntuu, että jatkuva pelko tulee varmaan seuraamaan hamaan loppuun asti, siihen kun vauva syntyy. :)

Anpiainen ja  Kimallus84: Mulla oli kans yritystä ekat puoltoista vuotta ilman plussia, niin tiedän miten rankkaa ja välillä epätoivoista se on, kun sitä plussaa ei tuu vaikka kuinka yrittää ja toivoo. :( Mun sisko yritti kans monta vuotta saada lasta ennenkuin tärppäs. Siitäkään ja silloisesta miehestään ei löytynyt testeissä mitään "vikaa". En tiedä miks toisilla kaikki käy niin helposti ensimmäisistä yrityskierroista ja toiset meistä joutuvat odottelemaan. Ei oo reilua... :( Olen yrittänyt asennoitua niin, että lapsen saaminen on aina pienoinen ihme ja vaan toivoa, että ne joilla asiat menee kuin Strömsössä ja homma onnistuu ongelmitta osais arvostaa sitä miten helpolla ovat päässeet.