Jonsteri

Moi!

Mä oon kuumeillut tuolla keskenmenon jälkeen kuumeilijoiden ketjussa ja esikoista jo pidempään yrittäneiden ketjussa, mutta ilmoittauduin myös tuolla Toukokuisissa. :D

Mulla on menossa tänään rv 5+3, LA olis vau.fi -laskurin mukaan 1.5.2015, kun laskee ovispäivästä. Esikoista odotan, lähes 3v:n yrittämisen jälkeen ja takana kaks keskenmenoa (08/2013 ja 12/2013), joten erittäin varovaisin mielin etenen, enkä ihan vielä uskalla nauttia raskaudesta, kun tiedän, että mitä vaan voi tapahtua... siitä on kokemusta.

Musta olis kiva tietää teiän raskausviikot ja lasketut ajat. Vois tehdä vaikka samanlaisen listan kun tuolla kuumeiljoissa, jossa vois nähdä kaikkien viikot? Miten olis?

Mulla on kans ollut rinnat arat ja paha olo (varsinkin aamuisin) sekä väsymystä. Muutama päivä sitten oireet hävisi ja säikähdin jo hetkeksi, mutta kahden päivän päästä ne tuli takasin. Pahoinvointi varsinkin on jopa voimakkaampaa kokoajan ja eilen sohvalla maatessani selälläni rinnat tuntui siltä, kun rekka olis ajanu niiden yli. :D

Ootteko kertonu vielä kellekään raskaudesta?

-Jonsteri rv 5+3, LA 1.5.

Moi kaikki! Mulla on taas huono päivä. Suututtaa, vituttaa ja itkettää. Heräsin niin, että tissit ei oo enää kipeet ja ei ollu pahaa oloa vaikka en syönyt eilen töiden jälkeen ku kaks välipalapatukkaa. Sitten otin kassini ja marssin töistä lounaan jälkeen S-Markettiin ja ostiin 4kpl PregCheck -testejä... Tein niistä yhden just ja kirkuvan punanen ja paksu testiviiva tuli raskaustestiin (vahvempi ku kontrolliviiva).

Eli siis kaksi paksua viivaa, selkeästi on siis enemmän raskaushormoonia kehossa kuin viime perjantaina, joten ei pitäis varmaan huolettaa... Mutta mites kun noi oireet noin katosi?! Voiko ne kadota, vaikka mitään ei olis vialla? Musta tuntuu jotenkin, että oon ihan yliherkkä kaikille merkeille ja oireille just nyt. Mä en kestä, jos mulle tulee se kolmas tuulimuna/km... :(

WEEBEE... lämpimiä ajatuksia täältä! Samassa junassa ollaan! <3

Jonsteri rv 4+6

Moi LOVEMYCHILDREN... Muistan kyllä sut kans! Ja kiitos onnitteluista, perässä tullaan! :) Ihanaa, että sulla onnistui se hoito. Jotenkin oon aina ajatellut pitkän lapsettomuuden takia, että meilläkin olisi hoidot ollut edessä, mutta luomu näyttääkin toimivan meille raskautumiseen. Kunhan vaan pysyis sisällä... :/ Jotenkin helpottais tietää onko jotain mitä voi tehdää minimoidakseen keskenmenon vaaran? Nyt syön raskausvitamiineja, joissa on foolihappoa, eli tietääkseni sen pitäis auttaa.

Oon yrittänyt pysyä pessimistisenä tän raskauden suhteen, jotta en pettyis jos menee kesken, mutta jotenki viimeiset pari päivää on nyt ollut vähän seesteisempi olo. Kerroin jopa mun siskolle ja yhdelle ystävälle tästä raskaudesta, koska halusin myös puhua jollekin mun keskenmenopeloista. En pystynyt pitämään asiaa enää sisällä. Tuntuu kyllä ihanalta, kun saa tukea...

WEEBEE: Miten sulla menee?! Oot ajatuksissa... <3

Jonsteri rv 4+5

Voi WEEBEE...!!! <3 Halauksia täältä ja myötätuntoa! Noi vitutuksen/pelon/turhautumisen tunteet on NIIIIN tuttuja. Ja niitä on täälläkin! Mulla ei oo turhuiluja ollu, mutta välillä tuntuu, että raskausoireet lähtee pois (niinkuin teki edellisissäki keskenmenneissä raskauksissa) ja meen siitä ihan paniikkiin ja sen jälkeen masennustilaan. Mä vähän väliä puristan rintoja ja kokeilen onko ne vielä kipeet. Ja joka kerta ku käy vessassa oon kauhuissani, kun sitä pelkää pyyhkiessä näkevänsä roppakaupalla verta. Varsinkin, kun vähän väliä tuntuu "menkkamaisia" kipuja tuolla kohdussa (vaikka nekin saattaa tietty olla raskausoireita). Joka tapauksessa tää alkuraskaus on ihan hirveetä odottelun kannalta.

Kerroin viikonloppuna mun äidille ja aloin jo vähän katumaan kertomista, koska äiti oli välillä silittämässä mun mahaa ja googlaili jotain raskaus-talvitakkeja. Varmaan äiti raukka loukkaantui, kun sanoin sille napakasti, että en haluu kattoa mitään raskausvaatteita, enkä vauvanjuttuja, ennenkuin ultrassa selvii onko siellä edes mitään. En edes haluis ajatella koko raskautta ennenkuin selviää onko siellä oikeesti joku.

Aiotaan odottaa sinne seulaan, koska viimeksi maksoin itteni kipeeksi Femedan yksityisestä varhaisultrasta vaan kuullakseni, että oli tuulimuna, joten tuntui hukkaan heitetyltä se raha. Yritän pystyä venailemaan sinne viikolle 12... vai millos se seula nyt olikaan. Jos menee kesken, niin toivottavasti tulee luonnollisesti ulos ennen sitä. Ja sit kun se ultra tulee, aion mennä olettamuksella että siellä ei ole vauvaa, joten jos on, niin olen ERITTÄIN positiivisesti yllättynyt. Pessimisti ei pety, vai miten se menikään... :) <3

WEEBEE: Joo, kyl mäki uskon, että se oviksesta laskettu aika on enempi oikea. Eli nyt olis sit RV 4+0 ja LA 1.5.2015 (<-- joka olis muuten aika hyvä syntymäaika 1.5.15 hehe) :)

Kiitos kaikille tsemppaajille! Tein aamulla kotona uuden raskaustestin ja viiva oli vahvistunut selkästi. Nyt mieskin sai nähdä sen testin ja todeta itse, että kaksi viivaa siinä on. Jos kiertopäivien mukaan laskettais, tänään olis kp 33 ja dpo 14.

En oikein tiedä miten päin pitäis olla tän raskauden kanssa. Tavallaan olis hinku kertoa (ainakin mun vanhemmille ja sisaruksille), mutta toisaalta en halua, koska pelkään, että HEIDÄN sydän särkyy TAAS, jos tästä tulee kolmas keskenmeno... En enää edes oo huolissani omasta psyykeestä. Tuntuu, että kun on kertonut tyypeille raskaudesta ja sit se meneekin kesken, niin tuottaa MUILLE pettymyksen... vaikka eihän sitä niin sais ajatella. Tavallaan haluais kertoa rakkaille, koska heille voi puhua myös näistä peloista ja heiltä saa sen parhaan tuen kuitenkin. Vähän ristiriitaisia ajatuksia siis...

Nyt on alkanut tuntuakin jo siltä, että on raskaana. Aamuisin paha olo ja on pakko syödä aamupalaa, että helpottaa. Ei kuitenkaan niin paha olo ole ollut, että olis laatta tullu. Edellisissä raskauksissa oli sama. Myös aika usein tulee käytyä pissalla (töissä sen huomaa, kun pitää kävellä jonkin verran lähimpään vessan) ja haukotuttaa koko ajan. Ei mitään radikaalia, mutta tällasia pieniä juttuja.