jääsydän

ja eritoten vatsalihaksista...kun minulle sanottiin sairaalassa viimeks ettei vatsalihaksia saa alkaa treenaamaan vasta ku monen (2-3?)kk päästä synnytyksestä. Ne lihakset jotenki erkanee (en tiiä miten, mutta niin sanottii) toisistaan ja pitää odottaa että ne palautuu ennenku saa ruveta niitä treenaamaan. Että elkää nyt ihan parin vko päästä synnytyksestä juosko vielä salille :) Ja tuskinpa se kellää vielä parin vko päästä on haaveenakaa, ei ainakaa itellä ois onnistunu ensimmäiseen kk mikään ku tehtiin eppari ja se kesti parantua. Ja se jälkivuotoki kesti sen 5vko joten ei senkään aikana hirveesti ois kehannu hikoilla, muutenki iljettävää :)



Pakko kertoa tähän yks juttu..ku yhet tuttavat oottavat esikoistaan, ja se isäntä on hirmu tarkka vaimonsa ulkonäöstä. Niin se oli sanonu vaimollensa että: Minusta semmonen vaimo on unelma, joka heti vko päästä synnytyksestä haluaa lähtä juoksulenkille ja alkaa pitää itestänsä huolta! Pikkasenko me ollaan naurettu sille miehen kanssa, että ei voi olla todellista että joku mies on nuin pinnallinen..haluaa vaan että vaimo on samantien entisellään. Mitähän se lie sanoo ku näkee vaimon roikkuvan mahan heti synnytyksen jälkeen- saatikka jos joudutaan eppari tekemään/repeää, niin vaimonsa alapäästä. Huhhuh :) Siinä on miehelle kestämistä ;)



Ja siitä PERUNA-himosta...Meillä on varmaan kohta jääkaappi täynnä pelkkää perunaa! Joka kerta ku käyn kaupassa, mun on IHAN pakko ostaa pottuja- koska en kehtaa muuten mennä nuuskimaan siihen laarin yläpuolelle. Ja varsinki ku on nälkä, tekee mieli mennä syömään raakoja pottuja- ja teinki yks päivä niin...jaiks! Oonkohan sekoamas kokonaan???

ite olin esikoiselta pari päivää hulilomalla. Lääkäri kirjotti kun sanoin että minusta tuntuu etten yhtään enää jaksa, en saanu yöllä nukuttua ja se sitten verotti voimia niin huimasti. Mutta rohkeesti vaan pyytämään, kyllä sitä pitäis saada!

Eka Peggylle: Ois pitäny laittaa että inhottavia sivujuttuja eikä jälkioireita :) Ei aina oikein ajatus kule ku kirjottaa niin vauhilla. Mun käsittääkseni epiduraali jos laitetaan oikeaan aikaan niin ei sen hirveesti pitäs hidastaa synnytyksen kulkua, mutta jos laitetaan liian aikasin niin saattaa hidastaa liianki kanssa. Mulla siis epiduraali aiheutti sen, etten tuntenu supistuksia. Sen paineen tunteen kyllä tunsin, mutta kuulin kun kätilöt jutteli että ponnistaa väärään aikaan...jossakin välissä sitten kattelivat aina käyrää ja sanoivat että nyt ponnista yms. Sitte ne ei uskaltanu päästää mua vessaan, joten kaks kertaa katetroivat. Ei se sinänsä ollu mitenkää kipeä juttu, mutta aikas inha. :) Enkä siis saanu lähtä sängystä mihinkään. En epiduraalin takia (sanoivat että saattaa jalat pettää alta helposti) enkä senkää takia myöhemmin että vauvan sydänäänet laski niin alas.

MUTTA siis, varsinki jos on tulossa pitkä synnytys niin epiduraali on varmaan paras mahollinen puudutus koska sitä voi tarpeen tullen lisätä ja se todellaki vie kivut pois. Minäkin melkein nukuin pari tuntia sen aikana.

Se on todellakin niin henkilökohtainen juttu. Eikä sitä voi tietää miten se kullekin vaikuttaa. Mun käsittääkseni tuota halvaantumista epiduraalia pistettäessä ei kovin usein tapahu- ite en etes miettiny että niin vois käydä. Ja sen piikin laitto ei ainakaa mun kohalla kestäny niin kauaa, ettenkö olis jaksanu olla paikallaan sen aikaa. Lääkäri pisti sen supistusten välillä. Arkoihin paikkoihinhan se laitetaan, mutta minä ainaki luotin pistäjän ammattitaitoon :) kannattaa nlassaki kysellä nuista puudutuksista.



Jaa, mitäs muuta? Mulla oli illalla taas pieni itkukohtaus... ku meijän piti la iltana mennä kahestaan jonnekki syömään tai tekemään jotai muuta yhessä, niin mies sitte ei ollukkaa enää kiinnostunu vaan haluais vaan rempata autoa. Minä sitte tietenki loukkaannuin verisesti. Noh, saapas nyt nähdä miten sitte tehdään, auki jäi asia vielä toistaseksi.



Coelle jaksuja lapsen ja gradun kans!



MilliaN on tosiaan saanut viettää luxuslomaa...pääsispä iteki jonnekki :( Tai en kyllä haaveile mistään ulkomaanmatkoista, ku pääsis etes täällä suomenmaassa jonnekki LOMALLE. Muttaku mies on töissä niin ei paljo oo aikaa reissata. Pikaisia vkl reissuja lukuunottamatta.



(.) Kovat on liikkeet ja tekee välillä kipeetä! Oon ihan satavarma että vauva on poikittain, ja jotenki sillä vissii niinpäin on vähemmän tilaa ja tuntuu kokoajan että se tulee jommasta kummasta kyljestä läpi. Liitoskivut oli taas yöllä ja aamulla vessareissuja tehdessäni aika tuskalliset. Eilen käveltiin taas tytön kanssa kaupungilla monta tuntia, niin heti se näkyy nuissa kivuissa. pitää tänään ottaa vähän iisimmin.



Mutta nyt pitää rientää, tyttö purkaa laatikoista taas kaikkia cd-levyjä ja papereita...argh!



Mukavaa vkl kaikille!

Jääsydän rv 25+3

Mulla on nimittäin nyt pari päivää ollu hirmu iso huoli että minne esikoinen lykätään synnytyksen ajaksi. En missään nimessä halua mennä yksin synnyttämään, miehen on tultava mukaan. Ja hoitaja on siis järjestettävä :) Tokihan mies voi olla hoitamassa tyttöä (jos pakko) siihen asti että alkaa tosissaan tapahtua. Mutta ite vauvan syntymähetkelle haluan ehottomasti ukkelin mukaan. Hankalaksi asian tekee se, että molempien koti on monen sadan km päässä. Lähellä asuu tuttuja, mutta oikeastaan vain 1 tai 2 sellasta perhettä kelle " kehtaa" viedä. Eli jos yöllä tai vkl synnytys käynnistyy, niin uskon että hoitopaikka löytyy (ellei molemmat ystäväpariskunnat oo lähteny muualle vkl) ja vkl nyt pystyy hommaamaan nuita sisaruksia tänne vahtiin. Mutta jos päivällä joutuu lähtemään, on todellisia ongelmia koska kaikki tässä lähellä asuvat kaverit on koulussa/töissä! Täytyy siis tosissaan funtsia että millanen suunnitelma tehdään. Toinen mitä pelkään, on, että jos tyttö onki vaikka sairaana just sillon. Eihän sitä sitte voi minnekää hoitoon viedä :( Tietääkö kukaan, onko olemassa mitään sellasta järjestelmää mistä sais parin tunnin varo-ajalla lapsenvahin? Kuinkahan pitkällä varo-ajalla tarvii varata MLL:n lapsenvahti?

Tää on oikeesti nyt monta päivää pyöriny mun mielessä, ja täytyis pikkuhiljaa alkaa miettimään näitä hoitopaikka juttuja ihan oman mielenrauhan vuoksiki!



Synnytyksestä on nyt paljon puhuttu. Mikähän siinä muuten on, ku mulleki annettiin lisähappea, niin oksensin heti parin henkäyksen jälkeen? Enkö osannu hengittää sitä " oikein" vai mikä ihme sen teki? Ei nyt luulis pelkän hapen oksettavan.. Ilokaasua en ottanukkaa koska uskon että mulle tulis siitä pahaolo melkosen nopeeta. Epiduraali oli kyllä tehokas kivunlievitys, ja se oli ihan taivaallista kun se alko vaikuttamaan mutta ne jälkiseuraamukset oli sen verran inhat että mielummin kokeilen nyt jotain muuta.



Vai ei Miannikaa saa aikaseksi alottaa siivousta :) Samma här! Talo pitäs saada siivottua ja TIEDÄN ettei mene ku 2h kun paikat kiiltää- mutta ku ei vaan jaksas alottaa.



(.) Eilen lääkäri tosiaan ei tuntenu että miten päin vauva mahassa on, mutta ite ku illalla makoilin sängyllä niin tunsin että vauva on poikittain. Sen pää tai pylly työnty oikeasta kylestä lähes läpi ja toinen pää sitte toisesta kylestä. Toivottavasti vauva pian kääntys pää alaspäin niin ei tarvis huolehtia asennosta. Tänään on supistellu ihan kiitettävästi.

LIIKUNTA? mitä se on :) Alkuraskauden aikana meki tosiaan tytön kanssa liikuttiin paljon, mutta nämä helteet ei ainakaa mua saanu ulos lenkille tai muuallekaa hikoilemaan enempäänsä! Nyt pitäs koittaa taas ottaa tavaksi joka päivänen lenkki- ja ilman sitä karkkikaupan kautta kiertämistä. Se vaan tie kummasti aina vie kauppaan...kääk! Ja tulos näkyy puntarilla. No, nyt pitää vkl ja ens vko alku välttää makeita ettei sokerirasituksessa näy herkuttelun takia sokereita (Joudun kans sinne korkean BMI:n takia, raja oli se 25)



Mutta eikait se auta, ku ei täällä kukaa muukaa siivoa niin kai se on pakko alkaa ite. Jeni on kyllä ollu niin ahkera siivooja kertomisensa perusteella että tervetuloa vaan meillekki siivoamaan ;)



Jääsydän rv 25+2

Lääkärinla ohitte taas. Kerrotaanko ensin hyvät uutiset ;) Sain vihdoinki sen lähetteen ultraan!!! Jipii!! Oli eri lääkäri mitä normaalisti, ja kun se mittas mun HURJAN sf-mitan (rv 25+1 js sf 26cm!!) eikä tuntenu että miten päin vauva on, se päätti laittaa mut ultraan. Meinas kyllä ettei vauva kovin isolta tunnu, mutta on hyvä tarkistaa että ei tuu sitte huonoja yllätyksiä. Nyt siis odotan kuin kuuta nousevaa tuota ultraa :) Ihanaa päästä näkemään vauva!

Toinen hyvä uutinen että oon vko syöny rautaa, ja nyt on hemppa taas noussu 124 eli periaatteessa voisin ottaa vaan joka toinen päivä. Ihan hyvä näin.

Huonot uutiset sitte..paino oli noussu 620g/ vko. Eli ihan liian paljon:( Ei se th mitään valittanu mutta itelle tuli paha mieli. Täytyy nyt ruveta liikkumaan ku nuista helteistä vähäks aikaa päästiin ja koittaa siirtyä keveempään ruokavalioon. Tosiaan, vko päästä on se sokerirasitus eessä joten siellä sitte selviää että onko mahan kasvu johtuvainen sokerista (toivottavasti ei) vaiko ihan jostai muusta.



SYNNYTYKSESTÄ. Mulla on nyt alkanu pelottamaan synnytys. Esikoista odottaessa se vaihteli, välillä pelotti ja välillä taas ei. Sitte ku ite synnytys käynnisty niin ei pelottanu- onneksi en tienny mitä on edessä. En halua pelotella ensisynnyttäjiä, mutta kannattaa miettiä kahesti ottaako epiduraalin vai jonku muun puudutuksen, koska niitä vaihtoehtoja on muitaki. Mulle vasta synnytyksen jälkeen paljastettiin että epiduraali aiheuttaa monelle sen, että joudutaan turvautumaan imukuppiin (tai johonki muuhun juttuun). Ja SE jos joku oli HIRVEÄ kokemus! Sitä pelkään nytki- en niinkää ite synnytystä, vaan että jostai syystä joudutaan vauva auttamaan imukupilla. Se sattu IHAN valtavasti! Epiduraali kyllä autto, vei kivut, mutta tosiaan se vei myös supistukset (paineen tunnetta ei joka oli kans aika inhottavaa) ja hankaloitti siten synnytystä. Mutta eihän se tietty kaikille sitä tee... ite en vaan enää kenellekkää suosittele epiduraalia, jos joku multa mielipidettä kysyy. Enkä ota itekää!

Joku pelkäsi epparin tekoa- ei se sattunu, hyvä ku edes huomasin että se tehtiin ku ne kivut on muutenki sitä luokkaa jo siinä vaiheessa. Väliliha on aika tunnotonta kamaa ku vauvan pää painaa sitä vasten ja se on venyny :) Mutta niinku sanotaan- samantien ku vauva on syntyny, kivut häviää hups vaan. Mutta ensisynnyttäjänä on tosiaan kivempi mennä kun ei tiiä vielä miltä se homma tuntuu :) Näin synnyttäneenä, kun tietää mitä se on, ei tunnu niinkää kivalta...

Tällä hetkellä eniten taitaa kyllä huolettaa se mihin esikoinen laitetaan hoitoon siksi aikaa.

Mutta, paladeisson vaan. Tästä pitää joutua ruuan laittoon ja päiväunille!



Jääsydän rv 25+1