Isäksi 201704

Morjens. Viikolla tuli käytyä ensi kerran neuvollassa lähemmäs 40-vuoteen. Omia muistoja ei ole niistä ajoista. Veikkaan,että maailma on muuttunut. Kiva oli ihminen siellä. Kertoi ja kyseli monenlaista. Luettavaa paljon mukaan. Enemmän varmaan äidille tämä tärkeä mutta kyllä itsekkin sain paljon. Tulevien isien kannattaa olla mukana koko ajan. Tänään tuli kutsu ekaan ultraan. Itselle varmaan silloin tulee lopullinen ajatus uudesta elämästä. Kaikki muuten mennyt hyvin, mutta tuo nainen on kovin pahoinvoinnin kourissa. Edelleen ottaisin osan niistä itselle. Mutta eteenpäin menossa. Olen onnellinen. Ja ollaan.

Morjens. Täällä pahoinvoinnin kourissa. En minä mutta tämä varsinainen odottaja. Pienet syömiset auttanut kun muistaa usein sen tehdä. Haettiin myös sellaista lääkettä mikä turvallista ottaa. Nimeä en nyt saa tähän. Omaa "oloa" helpotti kun omille vanhemmilleni kerrottiin. Ens vkl sitten taas toisille. Hyvin otettiin tieto vastaan. Oma pää on vielä missä lie... Konkretisoituu varmaan. Ilolla odotan mitä eessä tulee. Rv8 on menossa. Ehkä se pitää miehen nähdä ennenkuin uskoo :-) Saa laittaa sitten tulevat isät viestii. Maailma muuttuu mutta niin mekin.

Mutta sitä en ihan"ymmärrä" miksi aina pitää läpsyt tehdä vaikka ois huono suoritus. Tämä tapahtuu ainakin beach volleys. Ymmärrän kyllä että tsemppaa, mutta joka pisteen jälkeen... Samaa tekee äijät. No kumminkin on noi naiset huikeita juoksee. Uus ennätys ja 16-17 sekunttia paree kun tämän vuoden paras paras suomalainen mies kymppi tonnilla....

Jatkan vielä sen verran,että naiseni tulevan lapseni äidin laskelmien perusteella on tämä rv 5 menossa. Itselle nämä on hepreaa. Ja tosiaan lapsi on toivottu. Oli vaan epäilys että ei ole mahdollisuuksia. Pelottaa. Mutta varmaan olisi pelottanut 20-30 vuotiaana. Nyt ollaan tämän ikäisiä. Ja ehkä hyvä näin. Mutta tosiaan kaikki on vasta alussa.

Morjens. En ihan äkkiä ois uskonut kirjoittavani tänne. Mutta hyvä että näin kävi. Olen 40 vähän plus kuten kampraattini on. Yhdessä oltu noin pari vuotta. Hyvin on mennyt kaikin puolin. Naisella on vanhasta liitosta lapsia. Suurinpiirtein aikuisia. No noin vuosi sitten heivattiin ehkäisy yhteisessä ymmärryksessä. Ajattelimme ettei ole enään mahdollisuuksia, mutta pieni toivo on. No se toivo näytti eilen positiivista. Nyt on sitten vähän varsinkin allekirjoittanut ihmeissään. On siis ensi kerta mulle. Hyvällä ajattelen asiaa mutta on kyllä aika ISO juttu. Tiedän että musta on isäksi... kai. Lähdin tänne kirjoittamaan siksi että jos on muita miehiä mitkä ekaa lasta saamassa ja kokemuksia niiltä jotka isäksi tulleet vähän varttuneemmalla iällä. Toki kaikki saa kommentoida. Varmaa tulee kuraa jne. Mutta ne ei vie tätä iloa. Tämmöstä nyt tuli tähän hetkeen kirjoitettua. Kaikille hyvää vkl.