Inkeri37

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kasvanut erittäin uskonnollisessa yhteisössä... Uskonnosta iso osa tästä suvaitsemattomuudesta tulee.

Oli todella surullista katsottavaa. Sanomattakin selvää, että ainoastaan uskonto luo noin suvaitsematonta asennetta.

Totesin ohjelman nähtyäni ystävälleni, että vanhemmilla on ollut liian helppo elämä jos pystyy noin helposti hylkäämään lapsensa. Jos on ikinä menettänyt perheenjäsen (itse äitini teini-ikäisenä) niin ei tulisi mieleenkään VAPAAEHTOISESTI hylätä perheenjäsentä. Muistan kuinka äitini sairastuttua vakavasti ihmettelin miten joku voi pilata oman terveytensä kun äitini kamppaili hengestään. Olin tästä katkera monta vuotta. Yhtä suuri ihmetyksen aihe itselläni on lapsen hylkääminen. Isälleni ei varmasti tulisi enää mieleenkään hylätä minua, mikäli kertoisin olevani lesbo. Siitäkin huolimatta että kyseessä oli alunperin erittäin uskonnollinen ja puritaaninen henkilö. Elämä opettaa. Ennenkaikkea elämän edessä nöyrtyy.