ihanat veikat

:( Todella kurjaa, en keksi mitään järkevää sanottavaa. Toivottavasti saat pahimmat itkut itkettyä viikonlopun jälkeen ja jaksat ottaa maanantain vastaan paremmalla mielellä. Olet niin hienosti jaksanut meitä muita tsempata, että toivoisin että saatais sinua nyt tsempattua kanssa. Varmasti jokin keino vielä keksitään, millä teidän tilannetta voitaisiin auttaa. Vakaasti uskon ja toivon niin!



Muille palailen myöhemmin. Ottaneet nämä menkat taas niin aivoon, että olen ollut superepäsosiaalinen ;) Ihan tyhmää, tiedän, kun alussahan tässä ollaan mut minkäs teet omalle hölmöydellesi ;) Hieman ärsyttää tuo mieskin, kun se on niin varma että pian napsahtaa. Helppohan sen on sanoa, kun ei ole vika hänessä. Noh, jahka tästä tädistä pääse pian kokonaan taas eroon niin jaksaa tuota ovista alkaa hyödyntää. Hyvät yöt ja plussaonnea kaikille :)

Tulinpahan mielenkiinnosta lukasemaan teidän kirjoituksianne ja tutuiltahan nuo tuntuivat. Meillä on kaksi lasta, toinen aikaisemmasta suhteestani. Yhteinen nuorimmaisemme on vähän yli kaksi vuotta ja aloin vauvakuumeilla toden teolla alkukeväästä. Mieheni vastaus oli melkoisen tyly EI. Nuorimmaisemme on aina ollut hiukan huonouninen ja raskausaikani ei todellakaan ollut herkkua kenelläkään, joten mieheni oli sitä mieltä että nyt kun elo alkaa taas helpottaa niin ei kiitos vauvalle. Meikäläiselle tuon kuuleminen oli todella kova pala ja kuukauden päivät olinkin aikasta sulkeutunut ja masentunut. Alkoipa tuo kamala katkeruuskin nostaa päätänsä. Onneksi tuli kesä ja aurinko, reissut ja mukava yhdessä tekeminen ja elo alkoi taas maistua masikalta. Kunnes kerran mieheni heitti "sitten jos se kolmas joskus tulee". Tietenkin takerruin siihen lausahdukseen kuin takiainen karvatakkiin. Kerran sitten kysyin, että onko hänen ajatuksensa kolmannesta kenties muuttunut. oli kuulemma hieman pehmentänyt ajatuksiaan, mutta ei ollut valmis vielä sitä toteuttamaan. Annoin asian hautua rauhassa, mutta itsekseni aloin taas kuumeilla oikein urakalla ja ikäni ja endoni alkoi minua pelottaa huolella. Yhtenä iltana sitten istutin mieheni sohvalle ja pyysin häntä kuuntelemaan mielipiteeni keskeyttämättä. Halusin hänen miettivän sitä, mikä hänelle on tärkeintä- sekö että saa nauttia "helposta" elämästä jne. Kuinka paljon uusi pieni ihmisen alku antaa elämälle merkitystä ja että viiden vuoden päästä vauvoista on enää turha haaveilla. Parinkymmenen vuoden päästä on turha haaveilla että mitäs jos... Sain mieheni asiaa miettimään eri kantilta kuin aikaisemmin ja muutamaan otteeseen asiasta vielä keskusteltuamme sovimme YHDESSÄ että alamme tuohon puuhaan saman tein :)

En tiedä oliko tässä nyt mieltä tälle puolelle kertoa tätä juttua, mutta tuli vaan niin mieleen tuo aika kun oli ihan yksin tuon asian kanssa, suretti ja masensi. Halusin vain kertoa, että toivoa on. Painostaminen ei todellakaan auta ja oli varmaan ihan hyvä, kun en miehelleni asiasta kuukausiin mitään maininnut. Se on kuitenkin tärkeää, että asiasta voi keskustella silloin tällöin miehensä kanssa ihan asiallisestikin. Yrittää selittää asiaa monelta eri kantilta, eikä vain niin että haluan vauvan NYT ;) Itsellänikin kypsyi tuo ajatus kunnolla, kun itsekseni sitä jouduin miettimään, miksi sitä niin kovasti halusin.

Nyt sitten tuskailen tuolla ovuloijien puolella, että miiiillloooin jäisi täti tulematta ;)



Kauheasti teille kaikille kuumeilijoille lämpimiä ajatuksia!

terkuin Veikkanen

ja täti punaisen tulemisella :/ Aamu oli kaikenkaikkiaan enempi ja vähempi epäonnistunut, vanhimmaisella molemmat simmut umpeen muurautuneet ja nuorimmainen kakki matolle ;)

Kohta lähdetäänkin tällä haisuli porukalla lekuriin ja matkan varrelta ostetaan varmastikin kaikille jotain herkkua lohdukkeeksi ;D Paino kyllä meikäläisellä hienosti heittelee, kun menkan tienoot ahmin kaikkea itsesäälitykseen ja sitten kun täti on selätetty niin alkaa taas jumppailu ja terveet elämäntavat ;))



Vasculi75: Peukut pystyssä ja jännityksessä mukana :)



Catti76: Tee ihmeessä uusi testi. Vanhasta haamusta on paha mennä sanomaan. Ei ole omalle kohdalle tullut mitään tuollaista. Oman mielenrauhasi vuoksi tosissaan suosittelen uutta testiä :) Jos siitä sais vähän paremman selon. Oispa hienoa jos sieltä tulisi kaunis plussa :)



Pullavainen: Kannattaa tosissaan sinunkin varmuudeksi testailla :) Joillakin on lievää menkkavuotoa koko raskauden ajankin, että ei tuo ole vielä selkeä merkki negatuloksesta ;)



Enisa84: Oishan tuo nyt hienoa, että olisi Sitä Itseään :) toivotaan ja hyviä piinahetkiä :D



Alexandra: harvoinpa sitä onnittelee negatiivisesta testistä ;D Mutta hienoa, että pääset pian taas yrittämäänraskautumista!



Wilhelmiina: Voih, otan todella osaa. Toivottavasti saisit sellaiset pillerit, jotka auttavat ilman pahempia sivuoireita. Uskon, että masentaa, mutta joskus saakin masentaa. Varsinkin tuollaisena hetkenä. Toivottavasti pehmoisemmat poutapilvet veisivät kuitenkin ne harmaat pilvet pian pois tieltään ja jaksaisit taas aloittaa taiston uusin voimin. Tsemppiä :)



ON: En tiedä oisko tuo femisoija auttanut asiaan ja pidentänyt menkkakiertoa, taidan siis jatkaa sen nauttimista vaikka ihan kamalaa ällötystä onkin. En kyllä joka päivä sitä tunge lusikalla suuhuni, ajattelin n. joka toinen päivä sitä "nauttia". Sinkkiä ajattelin kanssa alkaa syömään janhka muistan sen sieltä apteekista ostaa.

Hauskaa tämän viikonlopun plussahaaveilu sinänsä, koska mieheni joka on ollut ihan tjot meiningillä mukana tässä touhussa olikin selkeästi hieman pettynyt negatuloksesta :) Oli ihanan ymmärtäväinen ja lohdutteli, että ollaan vielä niin alussa tässä yrittämisessä että kyllä se vielä plussakin tulee ;D Alkoi mieskin jo haaveilla isyyslomista ja mietiskellä tarviiko tuplia vai ei. Ihan kiva saada sekin tähän touhuun täysillä mukaan :)

Elä heitä toivoa kankkulan kaivoon, kun vasta sitten kun joudut siteen housuihin tunkemaan ;) Ja jos joudut, otan osaa :( Tiedän niin tuon tunteen, kun joutuu pahasti pettymään kun toiveet on olleet niin korkealla. itse jo eilen mielessäni tein vauvatarvikeostoksia, kun olo ihan kuin raskaana. Negahan sieltä sitten kuitenkin tuli hyppien silmille :/ Toivottavasti sinun kohdallasi olisi toisin ja tuntemuksesi olisikin sitä itseään :) Minulla oli tokan odotus jatkuvaa menkkakipuilua ja veikkaan, että endo vaikutti siihen odotusaikaan (vaikka lekurit muuta väittivätkin ;)). Jos se sinunkin joimotus vatsassa olisikin sitä :)



Eleanora: Toivottavasti mökiltä olisi jäänyt matkaan mukaan hyttysempuremia parempia tuliaisia ;D Toki peiton heiluttelu itsessäänkin on mukavaa puuhaa :)



Alexandra. Hienoa, että olet toipunut täysin ja tsemppiä nyt tuohon oviksen metsästykseen. Voi tosissaan olla hankalaa alussa, kun kroppa palautuu äkillisestä hormonimyräkästä. Kaikkea hyvää ja kaunista mieltä sinulle :)



Marjana: Kiitti vaan tsempeistä, en kyllä usko että tämä tällä(kään) kerralla iloksi muuttuu. Toki hyvä sinänsä, että kiertoni vähän pitenee. Varmempi merkki siitä, että ovuloin. itsekin olen ihan liian malttamaton tuon testailun suhteen ;) Todella kurjaa tuo miehesi tilanne, mutta paras apu on varmasti vaimokkeen hyvä tuki :) Toivottavasti tilanne olisi parantunut ja saisitte parempia uutisia!



Äiti1983: Pitäisi olla sellainen kehystettävä raskaustesti, jota voisi säilytellä vähintään siihen asti, kunnes saa ensimmäisen ultrafoton :D Ja nopeammin, kuin arvaatkaan sekin hetki on varmasti käsillä :) Kiva jos tulet meitä tsemppailemaan jatkossakin!



Saima12: Onnea vaan marsuista :) Milloin meinaatte uudet perheenjäsenet hakea? Itsenikin tekisi mieli hommata jotain lemmikkiä jota voisi hoivailla, ettei tätä projektia tarvitsisi koko ajan miettiä. Vanhimmainen vain on allerginen niin eipä viitsi ottaa :/ Tsemppaukse ovistesteihin, toivottavasti saat hyviä lukuja :)

Siinä pikaiset terkut :)



Pikaiset ON:nät. Tein testin, oli nega eli ootellaan tätiä pian saapuvaksi :/ Ärsytysmasennus.



Kaikille oiken hyvää viikon alkua ja tosi kiva, että plussaajia taitaa olla iso joukko :D