h_ki

Pankeilla ei ole varaa negatiivisen talletuskorkoon. Siitä saattaisi seurata talletuspako, joka kaataisi jokaisen pankin. Millään pankilla ei ole talletuksia vastaavaa määrää vapaata rahaa, vaan ne on lainattu eteenpäin.

Negatiivinen talletuskorko toteutetaan erilaisina pankkimaksuina, koska kaikkien on kokolailla pakko olla jonkin pankkipalvelun piirissä. Moniko kuvittelee saavansa palkkansa käteen rahana, jos sitä pyytää? Maksatko laskut lähettämällä käteistä kirjekuoressa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna YKSI esimerkki julkiselta tai yksityiseltä puolelta, jossa tarjouspyynnössä tiedustellaan tulevien tekijöiden koulutustasoa.

Huomasin kyllä miten aloit jo hivuttaa väitettäsi suuntaan, jossa asiakas kysyy osaako henkilö projektissa tarvittavia asioita vaikka alunperin väität asiakkaan antavan määrämuotoisen tarjouspyynnön arvioinnissa pisteitä korkeakoulututkinnosta. Mikä on muuten posketon väite :D

En ala antaa esimerkkejä, koska en viitsi selvittää minkä asiakkaiden kanssa tieto yleensä on julkista ja minkä ei, ja toiseksi vaikka olisikin lainopillisesti julkista, en usko että yritysasiakkaat tai pomoni innostuisivat siitä, että listaisin tänne meidän yritysasiakkaita ja heidän projektejaan ja näiden hankintakriteerejä. Mutta kyllä tuota koulutustasopisteytystä on viime vuosina näkynyt tosiaan sitäkin. On yleistynyt samaa myötä kun on yleistynyt se, ettei niinkään haeta aina edes tekijöitä johonkin tiettyyn hommaan vaan vain "parhaita mahdollisia tekijöitä" tekemään mitä vaan mitä asiakas sovitun tuntimäärän piirissä haluaa. Eli ostetaan koodareita resursseiksi, ei projektia.

Hilmassa on kaikki tieto julkisesti saatavilla, joten miksei siellä näy tällaisia tarjouspyyntöjä lainkaan....?

Hilmasta on saatavilla vain kuntien ja julkisten organisatioiden tiedot. Yksitysomisteisten yritysten projekteja ei sieltä löydy.

Eli siis määrämuotoisia tarjouspyyntöjä, joissa kysellään toteuttajien koulutustaustaa ja ne pisteytetään yhdeksi hankinnan perusteeksi tehdään 100% yksityispuolella ja tämä pätee siellä vielä "moniin asikakkaisiin"....?

Ihan nyt vaan ymmärryksen varmistamiseksi kysyn.

Kyllä, ja tämä ilmiö on yleistynyt viimeisen 5 vuoden aikana erityisesti. Osaamisia ja tekniikoita on aina kyselty, mutta ennen oli hyvin harvinaista koulutustason kysely varsinkaan sillä tavalla, että se olisi suoraan ilmoitettu pisteytyskriteeri. CV:thän yleensä halutaan liitteenä, ja niistä on asiakkaat aina nähneet myös koulutustasot, mutta aika uusi ilmiö tämä että on suoraan jossain Excelissä joka laskee pisteitä syöttää avainhenkilöiden korkeimmat koulutustasot.

Umpikuja saavutettu inttämisen voimalla ja sinnikkäällä minkään todisteiden tarjoamattomuudella. Minä sentään osoitin ettei ainakaan Suomen valtavalla julkisella sektorilla löydy asiasta yhtäkään esimerkkiä.

Tyydyn muille ketjua seuraaville toteamaan, että tämä on lässytys on 100% satua.

Sen verran ajatusta vielä, että kerrohan nyt montako prosenttia tämä koulutustason vaikutus on yleensä tarjouspyynnössä ja onko akateeminen filologi automaattisesti parempi kuin vaikka AMK inssi?

Haluaisin kyllä nähdä sen excel-skriptin, joka näitä laskee....

Valtori esim lähettelee Exceleitä, joihin pitää täyttää noita yllä mainittuja tietoja. Koulutuksella on pienempi merkitys kuin kokemuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana ei ole osaamisen hankkiminen vaan miten osoitat sen työnantajalle. Suomessa koulutus on rekryprosessin ylivoimaisesti tärkein osatekijä, tosin mikä tahansa akateeminen tutkinto saattaa riittää jos on edes jotain näyttöä tietoteknisestä osaamisesta.

Näinpä. Ne ajat on ohi jolloin isoin määrin palkataan itseoppineita. Toki, jotkut pääosin pienet firmat voi palkatakin mutta pääosin kyllä itseopineen, vailla työkokemusta omaavan on varsin vaikea saada alan töitä.

Esim. oma työntekijäni tosiaan palkkaa lähinnä akateemisesti koulutettuja, edes AMK:t ei käy ellei sitten ole ihan täsmä-työkokemusta ja näyttöä juuri siitä hommasta mihin haetaan. Syynä on se, että kun projekteja myydään asiakkaille, niin siinä pitää esittää myös ehdotetut toteuttajat. Monilla asiakkailla on tiukka tarjouskilpailu, jossa toimittajia pisteytetään eri kriteerein. Yksi kriteeri on projektiin osallistuvien koulutustaso. Ei ole varaa hävitä siksi, että pisteitä menee tekijöiden koulutuksen puutteen takia.

Jaa, että millähän planeetalla näin on :D

Toimin sekä julkisella että yksityisellä puolella enkä ole KOSKAAN nähnyt tarjouspyyntöä, jossa vaadittaisiin tietoa projektiin osallistuvien koulutustasosta puhumattakaan että niitä pisteytettäisiin. Tähän päälle vielä se, että yksityisellä puolella pisteytykset ovat edelleen suhteellisen harvinaisia. Hankintapäätös tehdään hinnan ja perstuntuman perusteella.

Taas on AV:n varsinainen asiantuntijapaneeli koolla...

Varsinkin konsultointipuolella asiakkaat on tarkkoja ja projekti pitää myydä toteuttajineen kuten tuo aiempi kirjoittaja kertoi.

ohis

Itse olen ollut täyttämässä useampaakin tarjouspyyntöä, jossa koulutus, kielitaito ja kokemus on pisteytetty. Erityisesti raamisopimuksissa tätä harrastetaan, eli valitaan toimittaja(t), joille varsinaiset toteutusprojektitarjouspyynnöt sitten joskus lähetetään.

Vanhat talot kyllä kestävät kellarin kastumisen. Betoni kyllä kuivuu. Uusien talojen osalta en ole ihan niin varma, jos niissä on jotain fyllejä kellareissakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90% koodereista toimii leikkaa/liimaa hommissa. 3-5 vuodessa pätevöidyt siihen kyllä. Kursseja ja koulutuksia on joka paikassa.

Missä noita tuollaisia koodarin hommia on? Sen tapaiset on taidettu kauan siitten jo siirtää halvempiin maihin tehtäväksi.

Tosi asiassa sinä aikana kun itse olen ollut alalla (kohta 20 vuotta) koodarin työkuva on tullut koko ajan vaativammaksi. Wanhaan aikaan koodari tosiaan vaan koodasi. Oli vesiputousmallin mukaiset projektit, joissa määrittelijät ensin määritteli asiakkaan kanssa mitä pitäisi koodata, sitten suunnittelijat mietti teknisen puolen arkkitehtuuria, tietokanta- ja oliorakennetta ja väänsi erilaisia kaavioita toiminnasta ja sitten koodari vaan koodasi sen mitä oli tarkkaan speksattu. Tällaista ei ole käytännössä enää missään, jos ei jossain julkisen puolen dinosaurusprojekteissa. Nykyään "koodari" yleensä tekee tuon ihan kaiken. Protoillen speksaa asiakkaan kanssa, suunnittelee ja toteuttaa itse, asentaa itse, paljolti testaakin itse. Esim. itse olen usein projekteissa joissa ainoa tekijä koko projektissa olen minä. On pakko osata ihan kaikki vaiheet ja asiat mitä liittyy siihen että järjestelmä saadaan valmiiksi ja pyörimään jossain asiakaan- tai pilviympäristössä.

Kuulostaapa teidän firman tapa toimia aivan loistavalta. Siinä on asiakkaan liiketoiminnan ja sen prosessien ymmärrys hyvin hallussa ja huomioon otettuna kun koodari tekee kaiken tuon...

Kyllä tuo on valitettavasti aika arkipäivää monessa projektissa. Asiakas on itse määritellyt jotain vähän sinnepäin ja sen jälkeen tarjotaan toteutus suunnilleen arpomalla. Kunnollista määrittelyä ei tehdä ja teknisen puolen toteutuksessa on mukana arkkitehti, joka piirtää isolla kynällä toteutuksen. Sen jälkeen projari ja koodarit yrittävät kursia kasaan jotain budjetin ja aikataulun antamissa raameissa. Toteutus harvoin osuu nappiin, mutta ainahan sitä voidaan sitten jatkossa viilailla.