HelmiOrvokki
Seuratut keskustelut
Mun parisuhde on perseestä
Ainakin tällä hetkellä. Viimeisen vuoden oon ajatellut eroa jo vakavasti, mutta tuntuu olevan niin s###tanan vaikeaa päästä siinä tekojen puolelle. 3 viime vuoden aikana seksiä yhden kerran, reilu 2 vuotta sitten. Ei mitään fyysistä kontaktia muutenkaan. Miehellä peliongelma, ulosotossa 40t. euroa. Meillä on kaksi teini-ikäistä lasta, perheenä tullaan hyvinkin toimeen, ei edes tapella miehen kanssa enää.
Yksinäisyyden pelko on se mikä jarruttaa. Siitä oon kärsiny varmaan koko elämäni. Ystäviä ei kovin montaa ole, olen introvertti. ( muotisana joo) Miehen vanhemmat on ihania , en haluaisi heitäkään "menettää".
Onko jollain muulla yksinäisyyden pelkoisella ero tuonut enemmän positiivista elämään kuin olisi ajatellutkaan? Vai onko sekin ratkaisu ihan paska?
Kommentit
Joo, kyllähän se järjellä ajatellen noin on. Se pelko vaan menee järjen edelle. Itselleni koitan selittää että kyllähän tässä hyviä puoliakin on, elämä kalliimpaa jos muuttaisi yksin vuokralle, mies kuitenkin hyvä isä ja muutenkin kiltti. Mä itse taidan olla kyllä aika lammas.
Miehenä hyviä puolia... korjauttaa mun auton. Ja tekee miesten hommat. (paitsi "NE")
Henkisesti ei tue millään lailla. Mutta ymmärrän senkin koska itselläänkin on riippuvuutensa kanssa tekemistä. Jotenkin oon toivonut että tästä suosta vielä noustaan. Otan tänään aiheen esille miehen kanssa, tää on ihan hölmöö koko touhu.