Hannubaali

Työttömiä on 227 000, ja avoimia työpaikkoja enintään 20 000. Miten siinä tilanteessa voi yhtäkkiä ja tuosta vain mennä töihin? Se alkaa olla kohta lottovoitto, kun hakijoita on helvetisti ja 1 % lopulta pääsee sisään.

Miten olisi sellainen C-kasetteja ja VHS-kasetteja valmistava tehdas? Nehän on kuuminta hottia. C-kasettejen kylkeen voi myydä lyijykyniä, joilla voi kelata sitä nauhaa sisään, jos se pääsee karkaamaan.  Veikkaan tuosta hommasta sellaista 0,50 euroa / kuukausipalkkaa. Sillähän saa kaksi perunaa Lidlistä.

m34 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin todella surullista. Kyllä jokainen kaipaa tulla rakastetuksi ja rakastaa takaisin. Pelkästään jo läheisyyden puuttuminen aika kamalaa. Anttina laittaisin rehellisen ilmoituksen treffiipalstalla, jossa kertoisin kokemattomuudesta. Kyllähän varmasti niitä naisia on, jotka "innostuisivat" tästä. Ei sen tarvitsisi suhteeseen johtaa mutta Antti saisi kokemuksia ja kenties lisää itseluottamusta.

Kokeiltu on, ei toimi. Rehellisyys on pahin synti mihin voi treffi-ilmoituksessaan sortua, varsinkin jos on jotain mikä ei kestä päivän valoa naisten silmissä.

Yks Antin kaltainen 40v

Itsekään en suosittele olemaan rehellinen, mikäli tavoitteena on harrastaa seksiä kenen tahansa naisen kanssa. Olen luonteeltani hyvin rauhallinen, pohdiskeleva, empaattinen, toisia ihmisiä kunnioittava ja herkkä. Opin kuitenkin jo vuosia sitten, että mikäli haluan herättää vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen, on minun esitettävä monin tavoin hyvin erilaista ihmistä.

Hieman kusipäinen ja välillä jopa ilkeä tai välinpitämätön käytös on ikävä kyllä omien kokemusteni mukaan se millä naisen saa pysymään kiinnostuneena. Opin myös näyttelemään yli-itsevarmaa maailmanomistajaa joka tekee mitä haluaa muiden tunteista välittämättä. On mielestäni hyvin surullista, että tämäntyyppinen käyttäytyminen tuntui vetävän naisia puoleensa enemmän kuin olisin ikinä voinut kuvitella.

Harrastin tätä toisen ihmisen esittämistä varsinkin nuorempana kunnes jossain vaiheessa kunnioitus sekä naisia että itseäni kohtaan alkoi laskea erittäin matalaksi. Miten voisin kunniottaa sellaisia naisia, jotka viehättyivät luonteenpiirteistä ja käytöksestä joita itse halveksuin? Ja miten voisin enää kunnioittaa itseäni, jos käyttäydyin kuin ihmiset joita itse halveksuin?

Muutama vuosi sitten päätin että en enää ikinä esittäisi ketään muuta kuin omaa itseäni ja olisin myös täysin rehellinen ja avoin. Nyt pari vuotta myöhemmin voin todeta, että kaikki kontaktit vastakkaiseen sukupuoleen ovat kadonneet täysin. Vaikka välillä koen erittäin suurta läheisyydenkaipuuta, niin päätökseni on silti pitänyt. Haluaisin myös kovasti uskoa, että jossain on nainen joka kiinnostuisi minusta sellaisena kuin oikeasti olen.

Tässä on myös ongelma johon itsekin törmään. Oma maailmankatsomukseni estää sen, että olisin ikinä tarkoituksella kusipäinen ja ilkeä ketään kohtaan, ja siitä tulee itselleni vain helvetin paha olo, jos tiedän pahoittaneeni jonkun mielen. Mieluummin olen sitten se kilttimies, jolla on kavereita muttei rakkautta, kuin ilkeämies, joka karkottaa ne loputkin kaverit sillä ilkeydellään.

Kaurapuuroa johon upotettuna pakastettuja mustikoita. Siihen päälle ruisleipää juustolla ja kalkkunaleikkeellä.

Kilttinaisia ja kilttimiehiä ei pidä haukkua ja halveksia, vaan auttaa!