Haaveissa21

Tervetuloa uusille ja tsemppiä ja jaksamista uuteen kiertoon siirtyneille. 🤗❤️

Itsellä yk3 keskenmenon jälkeen menossa ja nyt kp9. Huomaan, että alkaa unohtua mun tulee jos on tullakseen-meininki. 🤦‍♀️😆 Huomasin nimittäin tilaavani ovistikkuja, vaikken ajatellut sellaiseen ryhtyväni. 🤭 Saas vaan nähdä ehtiikö ne tulla tarpeeksi aikaisin. Flo ennustaa ovista sunnuntaille. Mulla on jo hyvät suunnitelmat vkl varalle. Jotenkin toiveet raskautumisests hirmu korkealla nyt. Saattaapa ne taas 3vk päästä olla romuttunu. No, pitää yrittää nauttia tästä positiivisesta fiiliksestä niin kauan kuin se on päällä. Jotenkin ootan nyt hirveän malttamattomana loppuviikkoa ja sitä että pääsen yllättämään miehen. Jotain spesiaalia mulla suunnitelmissa meidän pään menoksi ja ehkä sopivasti oviskin on tarjolla...

Mukavaa lokakuun alkua kaikille!

Kultakala kirjoitti:

Heippa vaan pitkästä aikaa kaikille!

Onnea plussista, ja tsemppiä pettymyksiin <3

Ihan omaa napaa vaan... keskenmenosta on yli 6 viikkoa. Välillä on ollut hyviä, välillä taas tosi huonoja päiviä. Romahdutti raskaasti, kun en tullutkaan heti keskenmenon jälkeen raskaaksi, vaikka sitä salaa hartaasti toivoin. Välillä on ihan hirveän katkera fiilis koko keskenmenosta, suututtaa kun raskaus alkoi niin helposti, mutta sitä ei saanutkaan pitää. On vaan miettinyt, että mitä järkeä kaikessa edes oli, saada kokea se onnistuminen ja toivo, ja että raskaus sai vielä jatkua niin pitkään, viikolle 10 asti, kunnes kaikki romutettiin palasiksi.

Välillä tunnen vihaa niitä kohtaan, jotka ovat saaneet lapsia, saaneet ehkä montakin ja ihan helposti. Tuntuu ihan hirvittävältä, että miksi itselle ei suoda edes sitä yhtä ainokaista, ja jotkut saavat monta. Se tuntuu niin epäreilulta.

Tuntuu hirveältä, kun töissä eläkeikäiset työkaverit tenttaavat, milloin meille tulee lapsia. Iästäni vihjaillaan, ja kahvipöydässä toitotetaan suureen ääneen, miten "minulla oli kuule sinun iässäni jo kaksi lasta, ja odotin kolmatta!" Mietin, milloin minulla napsahtaa, ja sanon rumasti.

Olen todella pessimistinen, ja se on kumma kyllä auttanut minua todella paljon. Ajattelen, ettei meille nyt vain suoda lapsia, elämä menee juuri kuten olen aina pelännyt, yritämme turhaan vuoden ja lapsettomuusklinikalla saamme tietää, ettei koskaan tule onnistumaankaan. Olen googletellut adoptiosivustoja, miettinyt mistä maasta adoptoisimme. Olen tutkiskellut tukiperhetoimintaa ja mitä sijaisvanhempana oleminen vaatii. Tämän kierron suhteen olen heittänyt ihan toivoni, ovulaatiosta ei ollut tietoakaan ja hellyyttäkin harrastettiin joskus ja jouluna.

Flo-sovellus minulla oli jonkin aikaa, mutta huomasin sen vain lisäävän stressiä ja herättävän turhaa toivoa. Siirryin merkkaamaan kuukautiset perinteisesti kalenteriin, ihan sama. Pessimisti ei pety :D Nyt odottelen vain toukokuuta, soittelen silloin lapsettomuushoitajalle. Sanovat varmaan silloin, että pitää odottaa elokuuhun kun välissä on ollut se yksi keskenmennyt raskaus, mutta ajattelen, että toukokuuta on helpompi odottaa kuin elokuuta.

Olen aina haaveillut raskaudesta, kasvavasta vatsasta, synnytyksestä ja omasta vauvasta. Nyt en ajattele mitään sellaista, koska ei se onnistu kuitenkaan. Keskityn muihin asioihin, kirjallisuus on itselleni henkireikä ja siihen olen laittanut tarmoni isommin kuin pitkään aikaan. Kirjoittaminen on ihanaa, se vie ajatukset täysin muualle, ja luomieni hahmojeni kautta saan käsitellä myös omaa menetystäni ja pelkojani. Se on tehnyt minulle todella, todella hyvää.

Pahoittelut todella negatiivisesta tekstistä. En pysty näistä miehelle puhumaan, hän todella toiveikas ja positiivinen, en halua pilata hänen toiveikkuuttaan. Itseäni pessimismi vain helpottaa, oikeasti. Toivon ylläpitäminen on henkisesti itselleni todella rankkaa, ja kun kaikki vielä sanovat, että olen varmasti heti taas raskaana, koska ensimmäinenkin alkoi niin helposti. No, enpä ollut. Itsellä on nyt vain niin paljon helpompi olla, kun ei toivo mitään. On vain, ja keskityn muihin asioihin, jotka tuovat iloa. Saa nähdä miten kauan tämä vaihe jatkuu, luultavasti itken seuraavista kuukautisista itseni kipeästi, kuin kuitenkin toivon, että ne jäisivät pois. Saa nähdä, nautin nyt tästä ajasta.

Tsemppiä vielä kaikille, ja plussatuulia kovasti <3

Tuttuja fiiliksiä. Toki mulla ed. suhteesta jo yksi 10v lapsi.. Mulla kilahti jostain tilaamastani raskaussovelluksesya tms sähköposti että olen rv19 raskaana. Voi kunpa olisinkin. Mä tulin heti raskaaksi tuon mikä meni kesken. Oltiin me ilman ehkäisyä oltu jo kuukausia, mutta tuo eka kierto kun sattui aikataulu passaamaan. No, viime kierrossa kans täsmäs aikataulu, mutta kappas. Enpä tullutkaan raskaaksi. Tai mietin kyllä, että olinko hetken raskaana kun tuli kummaa vuotoa kp27 ja vasta 31 alkoi oikeasti menkat. Muutenkin fiilikset ja oireet oli erilaiset kuin yleensä ennen menkkoja. Mä niin epäilen, että ettei mulle ja miehelle suoda yhteistä lasta. Miehen elämäntavat kaipaisi remonttia ja epäilen, ettei siemenneste ole ihan parhaimmillaan. Mutta miten mä tämän asian ottaisin puheeksi, ettei toinen pidä sitä nalkutuksena tms.? Jotenkin koen asian hirveän hankalana ja melkein haluaisin heittää pyyhkeen kehään. Ja sitten toisaalta kaihoisasti katselen muiden raskausvatsoja.

Sitä tässä mietin, että mikähän kp mulla nyt on menossa. Viime torstaina tosiaan oli jotain vuotoa kp27 ja luulin että menkat alkaa. No, ne alkoikin vasta eilen. Oliko se sitten eilen kp1?

En enää muista kenelle piti jotain muuta kommentoida.

Tsemppiä omiin tilanteisiin!

Eilen olin niin hyvilläni, kun menkat alkoi. Mutta ei sitä vuotoa kyllä paljon tullut. Tänään tullut jotain kirkasta vuotoa. Mitäs tää nyt sitten on? Ikinä ennen ei oo tällaista ollut. Yleensä kun menkat alkanu niin vuodan heti kunnolla. Sekottaako se keskenmeno (7/20) sittenkin vielä kiertoa. 😳 No, ei kai se auta kuin ihmetellä ja tarkkailla tilannetta.

Hyvää viikonloppua!

Beibiätulille voimia ❤️ Pelkäsinkin tuota kohdallasi, kun näin huhtikuisissa edellisen vsrhaisultrakuulumisesi. Se, kun kuulosti niin kovin tutulta. 💔

Täällä Kp28 vaihtui kp1. Keskenmenon jälkeen eka normaalipituinen kierto. En edes osaa olla pettynyt, kun oli niin vahva tunne, ettei tärpännyt. Meillä yritys jatkuu periaatteella "tulee jos on tullakseen". En jaksa mittailla lämpöjä 🙈 ovistestitkin jätän kyllä väliin.

Mitä kultakalalle kuuluu?

Nautitaanhan syksystä. 🍁🍃☔🌞

Onnea plussanneille! Tervetuloa uusille ja tsemppiä kaikille omiin tilanteisiin.

Mulla tänään kp 26 ja vahva tunne etten ole raskaana. Sen takia uskalsinkin ihan huvin vuoksi tehdä testin. Huvinsa kullakin. 😅 Puhdas nega. Eipä siinä, jos sattuisin olemaankin raskaana niin näyttäiskö taas positiivista vasta kp40+. Jotenkin nyt niin rento fiilis asian suhteen, etten edes tipu korkealta, kun menkat tod. näk. Alkaa viimeistään lauantaina.

Mukavaa päivää kaikille!